Koti Blogi Sivu 928

Paljonko koiran hankkiminen ja ylläpito maksaa? Koira ei ole heräteostos, vaan perheenjäsen

0

Lemmikinomistajat arvelevat koiran kuluihin menevän vuosittain reilusti yli tuhat euroa. Ostobudjettiin varattaisiin noin tonni. Eläinlääkäri muistuttaa, ettei lemmikkiä koskaan tule hankkia hetken mielijohteessa ja toivoo, että myös korona-aikana otettuihin lemmikkeihin voidaan sitoutua.

Koiran hankinnasta haaveilevat tietävät, ettei koira ole kertainvestointi, mutta myöhempien vuosien kuluja voi olla vaikea hahmottaa. Suomalaiset lemmikinomistajat varaisivat niihin kuitenkin vähintään yhtä suuren summan. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Kyselyyn vastanneet lemmikinomistajat arvioivat, että koiran kuukausimenoihin on hyvä varata keskimäärin 142 euroa. Vastaajista kaksi kolmasosaa on koiranomistajia, ja he arvelevat kuukausimenoihin riittävän keskimäärin 130 euroa. Vuosittaiset pitokulut nousevat joka tapauksessa yli 1 500 euron.

– Reilu satanen kuussa kuulostaa ihan osuvalta summalta, jos kyseessä on pieni koira tai vaihtoehtoisesti iso ja terve koira. Kaikki riippuu kuitenkin koiran rodusta, iästä ja terveydestä sekä siitä, mitä lemmikin kanssa tehdään. Ruoka on pysyvä menoerä ja tarvikkeita tulee hankkia silloin tällöin. Lisäksi pitää muistaa rokotukset ja esimerkiksi trimmausta vaativilla koirilla trimmaukset, luettelee eläinlääkäri Eva Kaisti LähiTapiolan LemmikkiHelppi-etäeläinlääkäripalvelusta.

Lemmikkiin voi satsata suuriakin summia, jos haluaa sille esimerkiksi tietynlaisen ruokavalion tai erilaisia hoitoja. Myös yhteisistä harrastuksista tulee kuluja. Edullisimmin pääsee markettiruoalla ja ulkoilulla.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla koiraan kannattaa varata enemmän rahaa kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat lemmikinomistajat varaisivat kuukausimenoihin keskimäärin 162 euroa, kun muualla summa jää vajaaseen 130 euroon.

Kulut voivat yllättää – ”sitoudu myös poikkeusaikana”

Koira on pitkäaikainen perheenjäsen, sillä se voi hyvin elää yli 10-vuotiaaksi. Omistajan elämäntilanteen muutokset tai koiran yllättäen aiheuttamat kustannukset voivat kuitenkin tuoda säröjä yhteiseloon. Eläinlääkäri Kaisti korostaa pitkän harkinnan merkitystä ennen koiran ottamista ja varautumista senkin jälkeen.

– Esimerkiksi nyt korona-aikana on nähty todellinen lemmikkibuumi. Koirankasvattajat ovat kertoneet kasvaneesta kysynnästä ja ihmiset ovat ostaneet enemmän muitakin lemmikkejä. Kotona vietetty poikkeusaika konkretisoi koiran tuomat ilot, mutta lemmikille on löydyttävä aikaa myös korona-ajan jälkeen. Toivottavasti emme näe lähivuosina enemmän koirien hylkäyksiä tai sitoumuksen yllättämiä omistajia.

Koiran kulut voivat pysyä pitkään samalla tasolla, mutta nousta yllättäen esimerkiksi tapaturman tai sairauden takia. Lemmikki saattaa esimerkiksi nielaista lelun, joka joudutaan poistamaan eläinlääkärillä. Monet rodut ovat myös alttiita perinnöllisille sairauksille ja vioille. Vaivojen seurauksena eläinlääkärikulut voivat nousta kerralla kymmenistä jopa pariin tuhanteen euroon.

– Mahdollisiin kustannuksiin kannattaa varautua jo ennen koiran hankintaa ja pistää esimerkiksi joka kuukausi säästöön noin 50 euroa. Pennun hankintahinnan lisäksi on hyvä säästää pesämuna yllättävien tilanteiden varalle. Myös eläinvakuutus tuo turvaa äkillisten sairauksien, tapaturmien ja koiran aiheuttamien vahinkojen varalle, sanoo Kaisti.

Ostobudjettiin noin tonni – hintahaarukka suuri

Paljonko koiran hankintaan eli itse pennun hintaan sitten kannattaa varata rahaa? Arjen katsaus -kyselyn mukaan ainakin tuhat euroa.

Lemmikinomistajat pitävät sopivana koiran hankintabudjettina keskimäärin 1006 euroa, pelkät koiranomistajat 1091 euroa. Nuoret, alle 25-vuotiaat ovat valmiita pistämään koiranostoon muutaman satasen enemmän kuin 65 vuotta täyttäneet.

Eva Kaistin mukaan rotukoiran hinta voi nousta Suomessa jopa noin 2 500 euroon. Sekarotuisen pennun voi saada muutamilla satasilla. Eri rotukoirien hintoihin voi tutustua esimerkiksi Suomen Kennelliiton Hankikoira.fi-sivustolla.

Mieti näitä, kun harkitset koiran hankintaa:

  • Oletko valmis sitoutumaan lemmikkiin jopa 10–15 vuodeksi? Jos perheessä on lapsia, kannattaa myös pohtia, miten arjen hoitovastuu jakautuu ja mitä tapahtuu sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa.
  • Onko sinulla tarpeeksi aikaa koiralle? Lemmikki kaipaa ulkoilua päivittäin ja muutenkin seuraa ja virikkeitä.
  • Kestääkö talous kaikki koiran tuomat kulut? Ruoan ja tarvikkeiden lisäksi vähintään rokotuksista tulee eläinlääkärikustannuksia. Vakuutuksella voi varautua äkillisiin eläinlääkärikuluihin.
  • Onko perheessä tai lähipiirissä allergiaa? Tämä kannattaa selvittää ennalta, jottei koira joudu vaihtamaan nuorena kotia.
  • Mikä rotu elämäntapaan ja -tilanteeseen sopii? Rodun valinnassa kannattaa huomioida esimerkiksi koiran luonne, aktiivisuus ja hoidontarve. Sopiva koti on tärkeää niin koiralle kuin omistajille.

Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 27.3.–2.4.2020 välisenä aikana kaikkiaan 1 196 suomalaista. Heistä koiran kustannuksia käsitteleviin kysymyksiin vastasi runsaat 300 lemmikinomistajaa. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä. Vastaajat edustavat manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä.

Lähde: Suomen Kennelliitto

Kuva: Pixabay

Hollolan kuntakeskuksen ovi ei auennut millään – taustalla erikoinen tempaus

0

Tiistaiaamuna Hollolan kuntakeskukseen ensimmäisenä pyrkinyt henkilö oli ihmeissään. Oven lukkoa ei saanut nimittäin millään ilveellä auki. Ja eikä ihme, sillä pesä oli tungettu täyteen tulitikkuja.

Paikalle jouduttiin kutsumaan lukkoseppä, joka sai lopulta tiirikoitua oven auki. Poliisi sai vihiä tekijän henkilöllisyydestä. Hänet tavoitettiin myöhemmin aamupäivällä. Kyseessä oli viisikymppinen mieshenkilö.

Liekö ollut epäillyllä jotain kuntapäättäjiä vastaan? Toisaalta miehen hallusta löytyneet huumausaineet saattavat antaa jonkinlaisen selityksen erikoiselle järjenjuoksulle. Tapausta tutkitaan lievänä vahingontekona ja huumausaineen käyttörikoksena.

Onneksi tässä tulitikkuleikissä ei sentään liekit leimahtaneet, vaikka käry kävikin.

Tältä Instagram-kaunottaret oikeasti näyttävät – katso ällistyttävät kuvat!

0

No niin, tavisnaiset!

Täältä tulee litratolkulla balsamia haavoille. Vaikka aikuinen ihminen periaatteessa tietää, etteivät some-maailman kiiltokuvanaisten kuvat ole todellisia, kyllä ne välillä saavat vatsamakkaran painamaan entistä ahdistavammin.

Suuret säihkyvät silmät ovat suoraan kuin Disney-elokuvista. Vyötäröt näyttävät olevan oman reiden kanssa samaa ympärysmittaa. Peput ovat sen sijaan sitäkin pyöreämpiä. Yhtä pyöreitä kuin se omena, jota olet järsinyt suklaapatukan korvikkeena naama mutrussa, kun jälleen kerran olet päättänyt tsempata.

Ihot hehkuvat raikkaina ja tasaisina, ilman juonteita tai näppylöitä. Tottahan heillä on meikkiä aimo kerros ja huulitäytteillä sekä kuvankäsittelyllä saa hoidettua loput. Mutta kyllä sitä väkisinkin luulee, että taustalla on aina oltava jonkinlainen muotovalio.

Mutta jo vain, ei ole!

Alla muutamia huojentavia Instagram-todellisuus -kuvapareja. Pitäisikö nämä lähettää ihan peruskoulun oppimateriaaliksi? Kyllä siinä monen tytön silmät toivottavasti aukeaisivat ja epärealistiset ulkonäköpaineet edes hiukan helpottaisivat.

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

@theerealkarlaj on Instagram/Reality📸 TAG YOUR FRIENDS❣️⬇️ #karlajara #beautyfalse

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

@alena_bagirovaa on Instagram/Reality📸 Photoshop or angle?🤔 TAG YOUR FRIENDS❣️⬇️ #beautyfalse

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Jelena Karleuša on Instagram🤔/Reality📸 TAG YOUR FRIENDS❣️⬇️ #jelenakarleusa

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Nobody is perfect. We all face some kind of problems. Love and accept yourself, any problem is reparable.

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

OMG😱 @sweetie_juliana on Instagram🙈/Real life📸 Credit: @yobajournal TAG YOUR FRIENDS❣️⬇️ #instagramreality #photoshop #beautyfalse

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

@wolfiecindy on Instagram🙈/In life📸 Do you think the photos on the left have photoshop? Or is it a good angle and posing?🤔 TAG YOUR FRIENDS❣️⬇️ #wolfiecindy #cindykimberly #beautyfalse

Henkilön WLCM (@beauty.false) jakama julkaisu

Maailman identtisimmät kaksoset jakavat saman miehen ja haluavat tulla raskaaksi yhtä aikaa

0

Australialaisia Anna ja Lucy DeCinqueta, 35, kutsutaan maailman identtisimmiksi kaksosiksi, koska he ovat käyttäneet satoja tuhansia euroja kauneusleikkauksiin, jotta näyttäisivät tismalleen samalta. He myös noudattavat erittäin tarkasti samaa juomien sekä ruokien määrää, jotta eivät painaisi yhtään toisiaan enemmän, jolloin ulkonäkö voisi hieman muuttua. Myös naisten rinnat on muokattu täsmälleen saman kokoisiksi silikonien avulla.

Toistensa lauseita jatkavat kaksoset vierailivat Iso-Britanniassa ITV:n This Morning -ohjelmassa, jossa he kertoivat jopa jakavansa sängyn saman miehen, Ben Byrnen, 37, kanssa ja haluavansa tulla raskaaksi samaan aikaan, koska haluavat kokea yhdessä äitiyden ja lasten hoitamisen. He tietävät, että joutuvat mahdollisesti turvautumaan koeputkihedelmöitykseen varmistaakseen samanaikaisen raskauden.

Kaksoset myönsivät yhteisten elintapojensa noudattamisen olevan pakkomielteisiä, mutta sanoivat, että juuri siten he kuitenkin haluavat elää.

Anna ja Lucy tapasivat Byrnen Facebookin kautta vuonna 2012, jota ennen heillä molemmilla oli omat poikaystävät. Naisten mukaan he ovat onnellisempia Byrnen kanssa, sillä rakastavan kolmikon välillä ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta. Aiemmat poikaystävät eivät kuulemma ymmärtäneet kaksosten välistä sidettä.

Kaksoset kertoivat ohjelmassa myös, että Byrne kohtelee molempia erittäin hyvin ja saa heiltä tuplasti enemmän rakkautta ja huomiota.

Jos kuvat eivät näy, ne voi katsoa Instagramissa.

Lähde: ITV

Selviytyjät Pohjola -ohjelman julkkiskilpailijat avautuivat jo nyt tuntemuksistaan – ”Miksi en voita”

0

Eilen Lappiin matkanneet 16 julkkiskilpailijaa lähtivät selviytymisohjelman kuvauksiin sekalaisin tuntemuksin.

Sarjan nimen piti olla Selviytyjät Suomi ja kuvausten piti tapahtua Filippiineillä, mutta koronapandemian takia suunnitelmiin tuli muutos ja nyt nimi onkin Selviytyjät Pohjola ja sarja kuvataan ”Pohjoisessa”, tarkemmin Ruotsin Meri-Lapissa, jonka osa kilpailijoista ehti jo lipsauttaa. Kuvaukset ovat nyt käynnissä, mutta sarja esitetään Nelosella ja Ruudussa vasta 2021 keväällä.

Kilpailuun osallistuu 16 julkisuudesta tuttua henkilöä: Hyvinvointivalmentaja Aki Manninen, tangokuningatar Johanna Pakonen, tanssija Joalin Loukamaa, tubettaja Juuso ”Herbalisti” Karikuusi, juontaja Arttu Harkki, näyttelijä Kerttu Rissanen, Big Brother Suomi -voittaja Kristian Heiskari, bloggaaja Sara Vanninen, yrittäjä ja entinen poliisi Marianne Kiukkonen, radiojuontaja Karoliina Tuominen, realitytähti Niko Saarinen, malli Sabina Särkkä, muusikko Elias Gould, DJ ja yrittäjä Suvi Pitkänen, kohurokkari Archie Cruz sekä näyttelijä Oskari Katajisto.

Tuotantoyhtiön mukaan yksi alunperin mukaan lupautunut julkkiskilpailija peruutti osallistumisensa kuultuaan, että matka suuntautuukin Filippiinien sijaan Lappiin.

Sarjan virallisella esittelyvideolla (katso alta) kilpailijat kertovat tuntemuksistaan positiivisen odottavin mielin, mutta sosiaalisen median kanavissaan he ovat kertoneet myös muunlaisista tunteista. Esimerkiksi Herbalisti kertoi 10-minuuttisella yläpuolella olevalla videolla olevansa varma, ettei voita kilpailua.

Marianne Kiukkonen lähtee kilpailuun avoimin mielin, mutta kirjoitti Facebookissa, että häntä jännittää osallistua Lapissa tapahtuvaan kilpailuun.

– Pelkään tietysti sitä, miten sitä muuttuu itse ihmisenä kylmässä, nälässä ja kilpailutilanteessa. Vahvuuksista voikin tulla heikkous. Jäätävä ihmiskoe, jolle en sitten kertakaikkiaan voinut sanoa ei.

– PS. Jännittää ihan pirusti, Kiukkonen lisäsi. ⁣⁣

Tässä Kiukkosen koko kirjoitus.

Alla kilpailijoiden virallinen esittelyvideo.

Seiska: Sanna Marin ei saapunut Lauri-isänsä hautajaisiin

0
Sanna_Marin_2019-valtioneuvoston-kanslia-laura-kotila-crop
Sanna Marin, kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Pääministeri Sanna Marinin, 34, isä Lauri Marin menehtyi 23. kesäkuuta 65-vuotiaana.

Laurin hautajaiset pidettiin viime lauantaina ja paikalla oli miehen kaksi lasta, mutta ei nuorimmaista eli Sannaa. Sanna syntyi Laurin viimeiseen avioliittoon, joka päättyi Laurin liiallisen alkoholinkäytön takia Sannan ollessa taapero. Sittemmin Sanna varttui sateenkaariperheessä.

Seiskan toimittaja oli paikalla Lauri Marinin hautajaisissa Pohjois-Savon Vieremällä, jonne oli kokoontunut kolmisenkymmentä hautajaisvierasta.

Seiskan mukaan hautajaistilaisuus oli koruton, mutta kaunis, ja rovasti muisteli Laurin uraa mm. helsinkiläisravintolan hovimestarina ja Suezin kanavan rauhanturvaajana.

Pääministeri on kertonut julkisesti, ettei ollut hyvissä väleissä isänsä kanssa. Lauri puolestaan kertoi Seiskalle pitäneensä yhteyttä tyttäreensä sekä myös onnitelleensa häntä pääministeriydestä.

– Eihän tästä kauaa ole, kun viimeksi soiteltiin, ehkä kuukauden päivät. Joskus soittaa Sanna, joskus minä, Lauri kertoi Seiskalle viimeiseksi jääneessään haastattelussa.

Lähde: Seiska

Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila

Kuinka monta kaloria paloi Henna Kalinaisen kuntosalikäynnin aikana? Video

0

Monista realitysarjosita tuttu Henna Kalinainen halusi viime syksynä tehdä elämäntaparemontin, joten hän aloitti laihdutusprojektin.

Henna noudatti projektin aikana vähähiilihydraattista ruokavaliota ja kuntoili salilla sekä kotona.

Alla olevalla videolla Henna käy Kuntokeskus Sporttikuja -nimisellä salilla Helsingin Herttoniemessä ja kertoo siellä tuntemuksistaan. Katso videolta, kuinka monta kaloria Hennalta paloi reilun tunnin treenin aikana.

Henna Kalinainen on tuttu mm. tv-sarjoista Big Brother SuomiMaatilan prinsessa ja Viidakon tähtöset. Alla Hennan kokovartalokuva laihdutusprojektin alkaessa.

Tältä hän näytti juhannuksen aikoihin.

Katso myös:

Kuinka paljon Henna Kalinainen laihtui ensimmäisen laihdutusviikkonsa aikana?

Hulavanteen pyöritys

Lähtöpaino

Kokovartalokuva alussa

Vihdoinkin ilouutisia teatteririntamalta – häkellyttävä ilmiö tekee paluun jo ensi viikolla!

0

Koronapandemia katkaisi viime kevään esityskauden kaikilta teattereilta maaliskuun puolivälistä lähtien, jolloin suuri osa odotetuista esityksistä jouduttiin perumaan koko loppukevään osalta. Tämä tarkoitti myös sitä, että Suomen suurimman teatterin, Helsingin Kaupunginteatterin, kaikkien aikojen suurin tuotanto, Disney-musikaali Pieni merenneito, jouduttiin perumaan koko loppukevääksi.

Nyt voidaan kuitenkin lopultakin kertoa odotettuja ilouutisia, sillä Pieni merenneito tekee paluun Helsingin Kaupunginteatterin Suurelle näyttämölle hyvin pian, sillä sen esityskausi alkaa jo ensi viikolla, 8.8.2020. Liput kannattaa hankkia heti, sillä kaikki esitykset tullaan hyvin todennäköisesti myymään loppuun!

Esityksen puitteet ovat erittäin näyttävät

Pieni merenneito oli viime syksynä ja keväänä yksi Suomen suurimmista teatteri-ilmiöistä. Äärimmäisen suosittu musikaali on ennennäkemätön visuaalinen ilotulitus, jossa Helsingin Kaupunginteatterin Suuri näyttämö muutetaan huikeilla efekteillä vedenalaiseksi maailmaksi. Lavalla nähdään erittäin vaikuttavia efektejä sekä 3D-tekniikkaa, ja näyttelijät mm. leijailevat ilmassa esityksen aikana.

Ariel (Sonja Pajunoja)

Suurtuotannon on ohjannut musikaalien erikoistaituri Samuel Harjanne ja lavalla nähdään mm. Sanna Saarijärvi Ursulana. Eivätkä hyvät uutiset lopu tähän, sillä esityksiä tulee olemaan enemmän kuin mitä niitä peruttiin.

Ariel ja Ursula (Sanna Saarijärvi)

Lue Pieni merenneito -musikaalin koko kuvaus ja lisätiedot Teatterimatka.fi-sivulta, josta löydät myös lippulinkin Helsingin Kaupunginteatterin viralliseen lipunmyyntikanavaan.

Kuvat: Helsingin Kaupunginteatteri / Robert Seger

Muikkuverkot tappoivat nuoren saimaannorpan

0

Erityisesti saimaannorpan kuutteja suojelevat verkkokalastusrajoitukset päättyivät 30. kesäkuuta. Metsähallituksen mukaan ensimmäisestä kuutin verkkokuolemasta ilmoitettiin 27.7.2020. Naaraskuutti oli kuollut muikkuverkkoon eteläisellä Saimaalla.

Heinäkuu on saimaannorpan kuuteille niiden elämän vaarallisinta aikaa, sillä verkoilla saa kalastaa norppien keskeisimmilläkin elinalueilla. Muikkuverkoilla on edelleen sallittua kalastaa läpi vuoden, vaikka nekin ovat norpille vaarallisia.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat riittämättömät, sillä norppien verkkokuolemat ovat nyt siirtyneet heinäkuulle. Kesällä 2019 viisi kuuttia koki tukehtumiskuoleman kalaverkkoihin heinäkuussa verkkokalastusrajoitusten päättymisen jälkeen.

– Saimaannorpan suojaksi laaditut kalastusrajoitussopimukset ja -asetus eivät nykyisellään riitä suojelemaan ainutlaatuista norppaamme Saimaalla ja turvaamaan sen kannan riittävää kasvua. Rajoitukset ovat puutteelliset ajallisesti, alueellisesti ja pyydystyyppien suhteen. Verkkokalastuksen norpalle aiheuttama ahdinko ei ole kadonnut mihinkään” toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Myös norpille vaarallisten löysänieluisten katiskojen määrä Saimaalla on taas kasvussa, vaikka ne ovat ympärivuotisesti kiellettyjä saimaannorpan keskeisimmällä levinneisyysalueella. Lisäksi norppia kuolee verkkoihin ympäri vuoden.

Viime talven huonon pesimäkauden ja yleistyvien leutojen talvien takia on entistä tärkeämpää estää saimaannorppien kalanpyydyskuolemat. Jokainen norpan kalanpyydyskuolema on liikaa ja vaikeuttaa kannan kasvua kohti suotuisan suojelun tasoa.

Kuolleiden saimaannorppien määrän on arvioitu olevan todellisuudessa lähes kolme kertaa havaittua suurempi, sillä vain osa saimaannorpan kuolleisuudesta tulee tietoon. Tämä koskee myös kalanpyydyksiin kuolleita.

Luonnonsuojeluliitto vetoaa kaikkia Saimaalla kalastavia osallistumaan kuuttien ja aikuisten norppien suojeluun.

– Jättäkää kaikki verkot sekä löysänieluiset katiskat laskematta veteen. Kalastakaa norppaturvallisilla pyydyksillä. Niitä ovat tiukkanieluiset katiskat, vieheet ja onget. Kaupassa, kalatiskillä ja ravintolassa asioidessa on myös hyvä varmistaa, että myytävä kala on pyydetty norppaturvallisesti, Tiainen vetoaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettama laajapohjainen työryhmä laatii parhaillaan esitystä pyydysrajoituksista seuraavaksi viideksi vuodeksi. Luonnonsuojeluliitto esittää, että saimaannorpan koko elinalue on saatava vapaaksi norpalle vaarallisista pyydyksistä ympärivuotisesti.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen, ja sen kanta on pirstoutunut Saimaan eri vesistöalueille. Norppia on viimeisen kanta-arvion mukaan noin 410 yksilöä. Tämä ei ole vielä suotuisan suojelun taso, eikä saimaannorpan sukupuuton uhka ole väistynyt. Viime talvena saimaannorpan pesintäolosuhteet olivat vaikeat. Syntyneitä kuutteja löytyi vain noin 40, joista kuolleita oli kymmenen.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuva: Vesa Ala-Hakula

Muistatko vielä: Tämä video nosti Jope Ruonansuun tähtiin, katso!

0

Vajaa kaksi viikkoa sitten vain 56-vuotiaana kuollut taiteilija Jope Ruonansuu muistetaan multitalenttina miehenä. Hän soitti, lauloi, sävelsi ja tietenkin myös harjoitti komiikkaa. Imitaattorina suomalaiset hänet vahvasti muistavat, ja sellaisena hänet suurelle yleisölle aikanaan myös esiteltiin.

Muistatko vielä mistä hetkestä Jope nousi julkisuuteen?

Hän oli toki esiintynyt televisiossa Klasu Thomassonin luotsaamassa Klaustrofobia-sketsiohjelmassa jo 80-luvun alussa, mutta jättipotti kosahti vuonna 1988. Pedro Hietanen ja M.A. Numminen olivat löytäneet Jopen ja häneltä ilmestyi pitkäsoittolevy Matkiva kulkuri.

Vuonna 1988, levy siivittämänä, Jope otettiin esiintymään suosittuun Vesku Show´hun. Tästä sketsistä repesi Jopen suosio. Muistatte varmaan, että tuohon aikaan tv-kanavia ei paljon ollut, ja jokaisella suosikkiohjelmalla oli miljoona, hyvässä lykyssä kaksi miljoonaa tv-katsojaa.

Katso alta Jopea 24-vuotiaana.

https://www.youtube.com/watch?v=EnfL0sOq_04