Veikko ”Vexi” Salmi, 77,on kuollut tiistaina aamuyöllä saattohoitokoti Terhokodissa Helsingissä.
Sanoittajamestarin poika Topi Salmi kertoi Iltalehdelle, että kuoleman syy oli vaikea sairaus, joka eteni nopeasti vain muutamissa viikoissa. Läheiset kuitenkin ehtivät jättää hänelle hyvästit.
Vexi Salmi on sanoittanut tuhansia kotimaisen musiikin helmiä, mukaan lukien monia lapsuudenkaverinsa Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin lauluja, kuten ”Rentun Ruusu” ja ”Vain elämää”.
Muita tunnettuja Salmen sanoittamia kappaleita ovat mm. ”Sydämeeni joulun teen”, ”Katson sineen taivaan” ja ”Surun pyyhit silmistäni”.
Yllä olevalla videolla Salmi kertoi vuonna 2017 Palefacelle pitkästä sanoittajan urastaan Suomen Kansallismuseon julkaisemassa Kansallisaarre-sarjassa.
Sosiaalisessa mediassa kuten Instagramissa sekä varsinkin TikTokissa ja lasten YouTubessa kiertää kuvottava video, jossa mies ampuu itseään haulikolla päähän.
Yhdysvaltalainen 33-vuotias Ronald ”Ronnie” Merle McNutt oli sairastunut vakavaan masennukseen menetettyään työpaikkansa ja tyttöystävänsä. Hän teki traagisen ratkaisun päättämällä elämänsä 31.8. Mississippin New Albanyssa ampumalla itseään haulikolla kasvoihin Facebook Live -lähetyksessä. Tiettävästi hirvittävää livelähetystä katsoi noin 200 ihmistä, mukaan lukien hänen äitinsä.
Nyt tätä kammottavaa ja traumatisoivaa videota jaetaan nettisovellusten kautta lapsille sisällön sekaan piilotettuna, esimerkiksi söpöjen eläinkuvien perässä.
Sosiaalisen median palvelut ovat toistaiseksi epäonnistuneet kitkemään kaikkia piilotettuja pätkiä. Somekäyttäjät ympäri maailman ovat esittäneet vetoomuksia ja varoituksia julkaisemalla videon alkukuvan (alla), jotta jokainen tietäisi välittömästi olla katsomatta sitä. Vanhempia kehotetaan laittamaan lastensa sosiaalisen median sovellukset tauolle, kunnes video saadaan siivottua palveluista pois.
Laajalti on myös herännyt huolta mahdollisesta itsemurhan ihannoimisesta tietyissä piireissä, joiden aatteita tämän kaltaiset videot voivat ruokkia, mikä puolestaan pakottaa livestream-palvelut miettimään käytäntöjään uudelleen.
Mcnuttin video löytyy valitettavasti edelleen myös netin hakutuloksista, eikä se todellakaan ole kenellekään soveltuvaa katseltavaa, ei edes aikuisille.
Miksi luemme nykyään vähemmän? Miten lukemisen ilon voi löytää? Kuinka kasvattaa lapsesta lukija? Vesa Sisättökannustaauutuuskirjassaan Lukemisen voima pysähtymään kirjan äärelle ja auttaa löytämään lukemisen supervoiman.
Kiire, stressi ja digi ovat syrjäyttäneet lukemisen monen elämässä. Lukemiselle ei löydy aikaa – eikä keskittymiskykyä. Syvä lukeminen on ainutlaatuinen taito, joka ei synny ihmiselle automaattisesti. Onneksi kuka tahansa voi opetella lukijaksi.
Uutuuskirjassaan Lukemisen voima Vesa Sisättö antaa konkreettisia vinkkejä kirjan ja lukemisen ilon löytämiseksi – tai lukijaksi palaamiseksi – ja perkaa samalla niin lukemisen hyvää tekevät vaikutukset kuin ajankäyttöön ja kirjan arvostukseen liittyvää problematiikkaa.
Kirja ja lukeminen kamppailevat ihmisten vapaa-ajasta. Syitä siihen, että lukeminen vähentynyt, on helppo osoittaa. Viimeisen sadan vuoden aikana lukemiseen käytettyä aikaa ovat verottaneet ensin radio ja sitten televisio.
– Lukeminen selvisi näiden aikasyöppöjen rinnalla 2000-luvulle asti. Älypuhelimet löivät itsensä läpi vuonna 2012, ja vaikuttaa siltä, että vasta internetin leviäminen kaikkialle on nujertamassa lukemisen. Älypuhelin tarjoaa kaiken sen, mitä aiemminkin on ollut saatavilla – mutta muodossa, jonka voi kuljettaa mukanaan. Minkä tahansa vapaan hetken voi täyttää internetillä, Sisättö pohtii.
– Nykyajan maailmassa tuntuu usein siltä, että ’Kato ihana kissavideo!’ Pompimme asiasta toiseen sekä töissä että kotona. Ilmiö on niin yleinen, että sille on nimikin, adt – attention decifit trait. Tässä häiriössä ihmisen tarkkaavaisuus on heikentynyt. Se, että lukeminen ei suju, on yksi merkki siitä, että keskittymiskyky saattaa olla epäkunnossa. Lukeminen on itsessään kuitenkin harjoitus, joka voi auttaa keskittymiskyvyn puutteesta kärsivää ihmistä. Kun keskitymme lukemaan, aivomme oppivat taas rauhoittumaan ja kiinnittäytymään yhteen asiaan kerrallaan, Sisättö kuvailee.
– Ihan helppoa se ei kuitenkaan ole, hän lisää.
Vesa Sisättö on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat mm. Only in Finland – Suomalaisen järjenkäytön tähtihetkiä (2018) ja Tuhansien mokien maa – Tunaroinnin Suomen historia (2016).
Italian GP alkoi ja eteni totutun tylsäsi, kunnes Charles LeClerc menetti Ferrarinsa hallinnan ja törmäsi rengasvalliin. Tämän jälkeen kisasta tuli viime vuosikymmenien yllätyksellisin varsinkin kärkikolmikon osalta.
Ensinnäkin Mercedeksen Lewis Hamilton kaahasi johtoasemasta varikolle päin punaisia ja sai siitä, valituksistaan huolimatta, 10 sekunnin stop and go -rangaistuksen, jonka hän meni kärsimään heti ensimmäisellä kierroksella uusintalähdön jälkeen ja putosi koko letkan hännille.
Tässä vaiheessa olisi lopultakin ollut Valtteri Bottaksen mahdollisuus korjata kisasta täyspotti pisteitä ja kaventaa Hamiltonin pistejohtoa MM-taistelussa roimasti. Viimeksi, kun Hamilton kohtasi huonoa onnea rikkoutuneen renkaan muodossa viimeisellä kierroksella, Bottakselle kävi samoin hieman sitä ennen, jolloin Bottas putosi kokonaan pisteiltä ja Hamilton ajoi voittoon kolmella pyörällä.
Tällä kertaa Bottas tyri mahdollisuutensa jo kisan startissa, tai mahdollisesti jopa sitä ennen. Ei ole varmaa, kärsikö Bottaksen auto vaurioita lämmittelykierroksella, kun hän rymisteli rajun näköisesti kanttarien yli lukkojarrutuksen jälkeen, vai tapahtuiko jotain pikku kosketuksissa, joita hän sai päästettyään kehnossa startissa autoja ohi oikealta ja vasemmalta, pudoten kakkosesta kuudenneksi. Bottas epäili ensin puhjennutta rengasta, mutta näin ei ollut, sitten hän kamppaili jäähytysongelmien kanssa, eikä kyennyt ohittamaan neljäntenä kurvaillutta McLarenin Lando Norrisia, vaan körötteli tämän perässä loppuun saakka viitossijalle. Samaan aikaan Hamilton raivasi tiensä letkan hänniltä aina seitsemänneksi saakka ja kuittasi nimiinsä vielä kisan nopeimman kierroksen, josta saa yhden lisäpisteen.
Kisan jälkeen palkintokorokkeella nähtiin todellinen yllätyskolmikko: Voittajana AlphaTaurin ranskalainen Pierre Gasley, kakkosena McLarenin espanjalainen Carlos Sainz ja kolmantena Racing Pointin kanadalainen Lance Stroll. Ranskan kansalainen on viimeksi voittanut F1-kisan vuonna 1996, kun Olivier Panis voitti Monacon GP:n niin ikään jättiyllätyksenä.
Bottas nousi hikisen iltapäivänsä jälkeen MM-taistossa kakkoseksi, koska Red Bullin Max Verstappen joutui keskeyttämään, mutta ero Hamiltonin MM-johtoon kaveni vain kolmella pisteellä ja on nyt 47 pistettä, kun sarjaa on jäljellä 9 GP:tä.
Arvostettu F1-toimittaja Peter Windsor lyttäsi videoblogissaan Bottaksen esityksen täysin.
– Sitä odottaisi ensinnäkin, että Valtteri Bottas voittaisi tämän kisan. Tämän takia Mercedes on palkannut hänet. ”Jos Lewisilla on ongelma, sinä voitat kisan, Valtteri.” No, hän ei voittanut. Hän oli täysin kadoksissa. Hän ajoi avauskierroksen, joka oli yksi surkeimpia, hitaimpia ja mitäänsanomattomimpia, mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Sitten hän jäi ruuhkaan. Ensin hän epäili rengasrikkoa, sitten oli jäähdytysongelmaa, eikä hän päässyt koko kisan aikana edes Lando Norrisin ohi.
Kimi Räikkösen kisa meni tavallaan vielä huonommin kuin Bottaksen, sillä Räikkönen oli uusintalähdön jälkeen peräti toisena, mutta hitaalla autolla ja käytetyillä renkailla, joten kuski toisensa jälkeen ohitti hänet ja hän jäi lopulta pisteiden ulkopuolelle.
Italian GP, tulokset ja pisteet
1.
Pierre Gasly
AlphaTauri
25
2.
Carlos Sainz
McLaren
18
3.
Lance Stroll
Racing Point
15
4.
Lando Norris
McLaren
12
5.
Valtteri Bottas
Mercedes
10
6.
Daniel Ricciardo
Renault
8
7.
Lewis Hamilton
Mercedes
7 *)
8.
Esteban Ocon
Renault
4
9.
Daniil Kvjat
AlphaTauri
2
10.
Sergio Perez
Racing Point
1
11.
Nicholas Latifi
Williams
0
12.
Romain Grosjean
Haas
0
13.
Kimi Räikkönen
Alfa Romeo
0
14.
George Russell
Williams
0
15.
Alexander Albon
Red Bull
0
16.
Antonio Giovinazzi
Alfa Romeo
0
Max Verstappen
Red Bull
0
Charles Leclerc
Ferrari
0
Kevin Magnussen
Haas
0
Sebastian Vettel
Ferrari
0
*) Lisäpiste kisan nopeimmasta kierroksesta.
Alla Peter Windsorin summaus kisasta (englanniksi). Tylyt kommentit Bottaksen suorituksesta alkavat kohdasta 4:35.
Suosittu Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman 13. tuotantokausi alkoi viikonloppuna MTV3-kanavalla ja aloitus saikin huimat katsojaluvut. Sunnuntaina nähdyn ensimmäisen livelähetyksen keskikatsojamäärä oli 884 000 ja ohjelma tavoitti lähes 1,5 suomalaista.
Sunnuntaina nähty ensimmäinen livelähetys tavoitti (vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua) peräti 1 459 000 suomalaista. Ohjelman keskikatsojamäärä oli 884 000. Kaikkiaan tanssiviikonlopun TV-lähetyksiä eli lauantaina nähtyä tanssijoiden esittelyjaksoa ja sunnuntain suoraa lähetystä MTV3- ja AVA-kanavilla seurasi 1,65 miljoonaa suomalaista.
Suurimman vaikutuksen tuomareihin tekivät aloituksessa näyttelijä Kristiina Halttu ja entinen NHL-tähti Niklas Hagman. Somekommentoinnin perusteella Hagman on monien mielestä nyt jopa ykkössuosikki kilpailun voittajaksi.
– Niklas Hagman on niin kuuma että mä joudun kattoo loput lähetykset jääpalakylvyssä, eräs kommentoija kirjoitti Twitterissä.
– Vaimosta tuli kuulemma juuri hetki sitten Niklas Hagman -fani… Mutta oli kyllä aivan jäätävän hieno veto. Jalat tikkasi kuin kaukalossa parhaimmillaan. Tää meni kyllä ylämummoon, toinen komppasi.
Tästä linkistä voit katsoa Niklas Hagmanin ja Kia Lehmuskosken ensimmäisen tanssisuorituksen, jossa Hagmanin jalat vispaavat jiveä niin, että heikompaa hirvittää!
Hagmanin suoritus ja suosio on jättiyllätys ainakin vedonlyöntiyhtiöille, joista useimmat rankkasivat hänet kertoimissa ennen kauden alkua kahden huonoimman joukkoon.
Tuomareina ohjelmassa toimivat edelleen Jukka Haapalainen, Helena Ahti-Hallberg ja Jorma Uotinen. Eniten tuomaripisteitä, 24, ensimmäisessä livejaksossa sai Kristiina Halttu. Toiseksi eniten, 23, sai Niklas Hagman ja kolmannen sijan 21 pisteellä jakavat ex-hiihtotähti Virpi Sarasvuo (os. Kuitunen) ja JVG:stä tuttu Jare Brand.
Vähiten pisteitä saivat entinen Miss Suomi Shirly Karvinen, 11, Duudsoneista tuttu Jukka Hildén, 11, ja kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 9.
Tulevana sunnuntaina tähtioppilaat nähdään parketilla toista kertaa lajeinaan tanssilajeinaan hidas valssi, wienervalssi, tango, quickstep, cha cha ja jive.
Tanssii Tähtien Kanssa MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 19.30 alkaen. Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.
Jokaiselle Turkuun Gdanskista sunnuntaina 6.9. aamulennolla saapunelle 79 matkustajalle tehtiin koronatesti Turun lentoasemalla. Kahdella todettiin koronavirustartunta ja kaikki koneen matkustajat ohjeistettiin omaehtoiseen karanteeniin kansallisen ohjeistuksen mukaisesti.
Puola kuuluu THL:n syyskuun alussa julkaiseman matkustamisen koronariskin arvioimista varten luodun liikennevalomallin punaiseen luokkaan. Se tarkoittaa, että maasta saapuvien kehotetaan jäävän 14 vuorokauden omaehtoiseen karanteeniin.
– Halusimme yhden Gdanskin lennon matkustajien testaamisella katsoa, tuleeko kyseisellä lennolla Suomeen koronatartuntoja. Tästä ei ennalta ollut samanlaisia merkkejä kuin Skopje-Turku-lentoreitin matkustajilla, Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kertoo.
Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Finavia, Rajavartiolaitos, Avi ja lentoyhtiöt jatkoivat Skopjen lentojen matkustajien testauksesta käynnistynyttä yhteistyötä nyt Gdanskin sunnuntaisen 6.9. Turkuun saapuneen lennon matkustajien testauksella. Muiden Gdanskista saapuvien lentojen matkustajien testauksista päätetään myöhemmin.
Turussa todettiin kesän aikana useita tartuntoja Välimeren Balkanin niemimaan alueella matkustaneilla henkilöillä. Alueen koronatilanne on ollut huono. Kahdesti viikossa Turkuun saapuneiden Skopjen lentojen matkustajien testaukset aloitettiin 8.8. ja ne jatkuivat lentojen keskeytykseen, 25.8. asti.
Omaehtoisen karanteenin ohjeessa suositellaan, ettei omaehtoisessa karanteenissa oleva henkilö mene töihin, eikä lapsi osallistu varhaiskasvatukseen. Samoin perusopetuksessa olevan lapsen suositellaan jäävän kotiin. Erityisopetusjärjestelyt sovitaan opetuksen järjestäjän kanssa.
Tänään 7.9.2020 n. klo 07.53 aikaan rekka on ajanut toistaiseksi tuntemattomasta syystä ulos vt 23:lla Leppävirralla lähellä Näätänmaan risteystä.
Kevyessä kappaletavaralastissa ollut rekka oli matkalla Varkauden suunnasta Joensuun suuntaan ja ajautui ajosuunnassaan oikealle ojaan. Tämän seurauksena vetoauto kaatui ja ohjaamo vaurioitui pahoin. Yhdistelmä oli kokonaisuudessaan ojassa, perävaunu pystyssä ja kuorma-auto kyljellään.
Poliisin mukaan rekan kuljettaja menehtyi onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.
Poliisi ja tutkijalautakunta suorittavat onnettomuuspaikalla teknistä tutkintaa. Onnettomuuden tapahtumapaikalla on kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin.
(Kuvassa punaisella Leppävirran kunta. Kuva: Wikimedia Commons)
Musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen ja laulaja Erika Vikman, 27, ilmoittivat viikonloppuna yhdessä eronneensa. Ilmoitus tehtiin molempien allekirjoittamana Vikmanin Instagram-tilillä.
Pariskunta oli asunut jo pitkään erillään ja Danny palkkasi kesäksi huvilalleen nuoren kauniin avustajan, viime kevään ylioppilaan Helmi Loukasmäen, 19, hoitamaan ”arkisia askareita”.
Danny ja Loukasmäki antoivat muutama viikko sitten Seiskalle yhteishaastattelun, jossa he kehuivat vuolaasti toisiaan ja sanoivat yhteisen kesän menneen oikein hienosti. Seiska oli kesän aikana spekuloinut kaksikon mahdollisella romanssilla, mutta molemmat vakuuttivat, että kyseessä oli työnantajan ja työntekijän välinen suhde.
Loukasmäki kertoi lehdelle nauttineensa olostaan kesän aikana. Kaksikko kävi työn lisäksi mm. yhteisillä auto- ja veneajeluilla sekä ravintolassa.
Viimeisenä yllätyksenä kesän päätteeksi Danny järjesti nuorelle kaunottarelle ajelun vanhan ystävänsä Rolls-Roycella.
– Oli hyvät kyydit ja hieno auto! Kyllä se käänsi katseita Raumalla. Oloni takapenkillä oli filmitähtimäinen, Helmi kehui Seiskalle.
Loukasmäki jatkoi, että ajelun jälkeen kaksikko vietti huvilalla vielä yhteisen viikonlopun, jolloin he kävivät veneilemässä, laittoivat paikkoja kuntoon ja valmistelivat huvilaa talveksi.
– Koko kesä on ollut aivan ikimuistoinen, hän huokaili.
Loukasmäki palasi kotiinsa Ilmajoelle pari viikkoa sitten ja julkaisi kuvan veneajelulta sydämen kera.
Sauvakävely on erinomainen terveys- ja kuntoliikuntamuoto. Se on tehokas ja turvallinen, koko kehoa aktivoiva matalan kynnyksen ulkoliikuntalaji, jolla saadaan kohennettua myös kestävyyskuntoa.
Dosentti Mika Venojärvi Itä-Suomen Yliopistosta on tutkimuksissaan osoittanut, että sauvakävelyllä saadaan terveysvaikutuksia kävelyä ja jopa hölkkää paremmin. Tavalliseen kävelyyn verrattuna muun muassa hapenkulutus kasvaa 10-25 prosenttia sauvojen tehokkaasti käyttämisestä riippuen. Sauvakävely lisää energiankulutusta, parantaa kehonkoostumusta ja rasva-aineenvaihduntaa sekä alentaa verenpainetta. Sauvojen avulla henkilö käyttää kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti koko kehoaan ja lihaksistoaan.
Mitä parempi on sauvojen käytön tekniikka, sitä paremmat ovat tulokset. Sauvakävely parantaa iäkkäillä ihmisillä elämänlaatua ja unen laatua. Sitä voidaan myös turvallisesti suositella useille eri potilasryhmille.
Sauvakävelijöiden määrä Suomessa oli huipussaan noin parikymmentä vuotta sitten ja laji levisi myös maailmalle. Viime vuosina ei ole tehty mittauksia, mutta arvioidaan, että kävelijöiden määrä Suomessa on noin puoli miljoonaa ja erityisesti sauvakävely on lisääntynyt korona-aikana. Ulkona suoritettu liikunta on ehdottomasti parasta mahdollista oman kunnon ja terveyden hoitoa.
Tänä syksynä Tahko Pihkala -seuran johdolla järjestetään Sauvakävelyn uudet tuulet -iltoja ympäri Suomen. Tapahtumissa kerrotaan sekä uusista tutkimustuloksista, että opastetaan oikean sauvakävelytyylin saloihin. Kiertueen edustajien viestinä on, että sauvakävely on ainutlaatuinen matalan kynnyksen liikuntamuoto, joka sopii kaikille.
Sauvakävelyilloissa kävelymatkat ovat 4-10 km ja vauhti jokaiselle sopiva.
Syyskuussa julkaistavan Virret-albumin ja siihen liittyvän akustisen kirkkokiertueen lisäksi suosikkiyhtye juhlii merkkipaaluaan 20-vuotisjuhlakonserteilla Helsingin Kulttuuritalolla 17.10. ja Tampere-talossa 24.10.
Lauluyhtye Club For Five juhlistaa 20-vuotista uraansa uudella albumilla ja lähtee syyskuussa kirkkokiertueelle.
24.9. julkaistava Virret on yhtyeen ensimmäinen kokonaan kirkkoakustiikassa äänitetty levy. A cappella -yhtye hellii kuulijaa uusilla, raikkailla tulkinnoillaan kauneimmista suomalaisista virsistä kuten ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” ja ”Suomalainen rukous”. Levynjulkaisukonsertissa kuullaan myös muuta kauniisti soivaa ohjelmistoa yhtyeen uran varrelta sekä mm. Sibeliuksen, Rahmaninovin ja Saint-Saënsin säveltämää musiikkia. Kirkoissa esitettävät konsertit ovat täysin akustisia.
Kirkkokiertueen lisäksi useilla kultalevyillä palkittu lauluyhtye juhlistaa kaksikymmenvuotista taivaltaan kahdella juhlakonsertilla. Helsingin Kulttuuritalolla lauantaina 17.10. ja Tampere-talolla 20.10. järjestettävissä konserteissa kuullaan parhaita paloja suositun yhtyeen koko uran varrelta.
Sekä kirkkokonserteissa että Kulttuuritalon ja Tampere-talon konserteissa otetaan huomioon koronaturvallisuus. Konserttipaikkojen yleisökapasiteettia on alennettu ja yleisön saapumiseen ja poistumiseen on varattu runsaasti aikaa. Konserttipaikoilla on saatavilla käsidesiä. Kirkoissa on myös saatavilla kasvomaskeja. Koronaturvallisuusohjeita päivitetään tarvittaessa Suomen valtioneuvoston ja avin ohjeiden mukaan.
Kansainvälisesti arvostettu Club For Five on tullut tunnetuksi musiikillisesta monipuolisuudestaan. Tänä keväänä ihastusta herätti yhtyeen versioima ”Suvivirsi”, jonka videolla esiintyi koulunopettajia eri puolelta Suomea. Katso kappaleen video yläpuolelta.
Viime vuosien rakastettujen Hiljainen hetki -kirkkokonserttiensa myötä tyyliään laajentanut yhtye on myös kerännyt suurta huomiota mm. klassisen kauniilla versiollaan Sibeliuksen ”Finlandia”-hymnistä, jonka voi katsoa alta.
Club For Five on Maija Sariola, Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto, Juha Viitala ja Tuukka Haapaniemi.
Club For Five – akustinen Virret-levynjulkaisukiertue
To 24.9. Porvoon tuomiokirkko, klo 18 To 1.10. Halikon kirkko, klo 18 Pe 2.10. Kirkkonummi, Pyhän Mikaelin kirkko klo 18 La 3.10. Lahti, Ristinkirkko, klo 18 Ti 6.10. Imatra, Tainionkosken kirkko, klo 18 Ke 7.10. Mikkelin tuomiokirkko, klo 18 To 8.10. Pyhtään kirkko, klo 18 La 10.10. Taivassalon kirkko, klo 16
