Kerran rokotettu Riku B. sairastui koronaan. Voimakkaat oireet pakottivat soittamaan hätäkeskukseen.
Koronarokotuksista on puhuttu paljon varsinkin viime keväästä lähtien, kun laajamittainen rokotuskampanja käynnistyi Suomessa. THL:n mukaan Suomessa yleisesti käytettävien mRNA-rokotteiden suojateho koronatautia vastaan on ollut noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja lähes 90 prosenttia 3-4 viikon kuluttua. Toisen annoksen jälkeen suojateho vakavilta oireilta nousee THL:n mukaan taudin vaikeusasteesta riippuen lähes 100 prosenttiin.
Vantaalainen Riku B. sairastui koronaan noin kuusi viikkoa sen jälkeen, kun hän oli saanut ensimmäisen koronarokotteen. Hän sai positiivisen testituloksen kolme päivää ennen tehosterokotetta. Sairastuminen oli vaikea, johon todennäköisesti vaikutti myös se, että hän on astmaatikko.
Riku kertoo Halloota.comille tehneensä päätöksen lähteä 24.7. järjestettyyn ulkoilmakonserttiin kesälomansa viimeisinä päivinä.
– Oli ollut pitkä korona-aika eikä ollut päässyt mihinkään pitkään aikaan. Oli kesäloman päättäjäiset, konsertin turvajärjestelyt vaikuttivat hyviltä ja olin saanut koronarokotuksen jo 14. toukokuuta. Kaikkien näiden syiden takia päätettiin mennä nauttimaan ihanasta kesästä ja livemusiikista, Riku kertoo Halloota.comille
Lauantai: Konsertti
Tapahtumapaikalla Riku piti hyvää huolta hygieniasta ja noudatti turvavälejä. Paikalla oli paljon muitakin juhlijoita, mutta missään vaiheessa hänen mielestään ei tuntunut, etteikö turvavälejä olisi noudatettu.
– Viimeisen artistin esiintymisen jälkeen alkoi matka kotia kohti tyytyväisenä hyvästä viikonlopusta.
Sunnuntai: Lieviä oireita
– Sunnuntaina oli väsynyt olo, sattui vähän vatsaan, mutta en osannut arvata, että voisiko kyseessä olla korona, kun ei ollut siitä mitään kokemusta. Sunnuntai meni ihan iisisti ja ruoatkin tilattiin kotiin välityspalvelun kautta, ja erikseen painettiin vaihtoehtoa ”ei kontaktia”.
Maanantai: ”Luulin, että kuolema on nurkan takana”
Vakavat oireet alkoivat maanantaiaamuna kesken unen.
– Joskus kuuden aikaan aamulla heräsin voimakkaaseen vatsakipuun, ja samalla oli vahvasti kuumeinen olo. Olin ihan hikinen ja minua palelsi. Menin suoraan lääkekaapille ja otin särkylääkettä, ja heti sen jälkeen piti juosta vessaan oksentamaan. Sattui joka paikkaan, oli vaikea hengittää, kuumeaalto kasvoi koko ajan. Yritin oksentaa, mutta ei tullut mitään. Oli sellainen olo sillä hetkellä, että loppu on lähellä. Luulin, että kuolema on nurkan takana. Apua oli saatava ja heti. Puoliso soitti hätäkeskukseen, että pääsisin sairaalaan.
Puheluun vastannut nainen ymmärsi välittömästi tilanteen vakavuuden. Hän kertoi, että ambulanssi oli jo matkalla.
– Jätimme ulko-oven auki ja muutama minuutti soiton jälkeen saapuivat paikalle ensiapuhenkilökuntaan kuuluneet mies ja nainen. Laitoin maskin kasvoille. Nainen näppäili tietojani järjestelmään ja mies teki perustutkimuksia. He tiesivät heti oireet kuultuaan, että kyseessä oli koronatartunta.
Riku hieman ihmetteli miespuolisen hoitajan toimintaa.
– Jäi kyllä mieleen, että yleensä pidetään potilasta ajan tasalla ja kerrotaan mitä on tehty, ja mitä tullaan tekemään, mutta tämä mies ei kertonut mitään. Hän mittasi sykkeen ja kuumeen, mutta ei edes kertonut paljonko minulla oli kuumetta. Sitten yllätyin, kun hän tunki jotain neulaa sormeeni sanomatta yhtään mitään. Hän ei edes selittänyt, mistä oli kyse.
– Johtuiko se siitä, että hän oli vihainen koronatartunnastani, vai pelkäsikö hän saavansa itse tartunnan? En tiedä. Käskytti vaan menemään koronatestiin ja sitten pysymään kotona. Käytös vaikutti tylyltä, mutta kiitin kohteliaasti, kun he poistuivat.
Rikun mukaan mieshoitaja heitti mystisen ruiskun pakkauksen sohvalle lähtiessään. Pakkauksen kuorista selvisi, että hän oli ilmeisesti mitannut Rikulta veren sokeripitoisuuden.
Riku ei muista loppupäivästä juuri mitään, mutta kertoo päässeensä autokyydillä drive in -koronatestiin ja sieltä takaisin.
Loppuviikko: ”Ei ajantajua”
Kuten ensihoitajat olivat arvioineet, Rikun tiistaina saama testitulos oli positiivinen. Hänellä oli korona.
Riku kertoo, että hänellä ei ole ajantajua koko viikon ajalta. Maku- ja hajuaisti olivat poissa. Hän lojui monta päivää vuoteessa eikä tajunnut, mikä viikonpäivä oli menossa.
– Viisi päivää putkeen kuumetta. Oli niin voimaton olo, etten edes päässyt kunnolla vessaan. Hengästytti jo parin askeleen jälkeen. Kuuden metrin matka vessaan ja takaisin vaati 10 minuuttia taukoa per suunta. Kurkkuun sattui, kun hengitti. Tosi inhottava kuiva yskä monta kertaa tunnissa. Kuumeaaltoja, lihaskipuja ja väsymystä. Aina kun heräsin unesta, piti vaihtaa vaatteet ja lakanat, kun kaikki oli ihan läpimärkää.
Riku piti myös outona sitä, että hän hikoili ja paleli samaan aikaan.
– Olo oli aivan hirveä. Aina kun laitoin silmät kiinni, ajattelin että luovutanko jo.
Rikun kunto mureni täysin sairauden aikana.
– Vasta yhdeksäntenä tai kymmenentenä päivänä jaksoin mennä kävelylle, mutta matka johon normaalisti menee 5 minuuttia, kesti nyt 40 minuuttia.
– Hengästytti, hikoilutti ja pyörrytti. Heitin vaan jalan toisen eteen kuin yksivuotias vauva opettelemassa ensimmäisiä askeleita.
Riku arvioi saaneensa toistaiseksi takaisin 90 % kunnostaan sekä noin 40 % maku- ja hajuaististaan.
– Nyt kun kaikki on ohi, pitää olla onnellinen siitä, että nyt se on takana, ja siitä tuen määrästä mitä olen saanut kavereilta ja ystäviltä. Kaikki mitä tarvitsin, on tuotu oven eteen.
Riku halusi kertoa tarinansa, jotta ihmiset muistaisivat ja jaksaisivat koronaväsymyksensä keskelläkin edelleen olla tietoisia tämän salakavalan taudin vaaroista.
– Toivon, ettei kenenkään tarvitse kokea tätä. Pysykää terveenä ja muistakaa turvavälit. Toivon hyvää alkusyksyä kaikille.