Rintasyöpäseulonta on jatkunut Suomessa vuosikymmeniä ja osallistuminen on ollut vaikuttavaa, mutta nyt tutkijat ihmettelevät, miksi naisten osallistumisinto on vähentynyt.
Suomen Syöpärekisterin joka toinen vuosi julkaisemasta rintasyöpäseulonnan vuosikatsauksesta käy ilmi, että viime vuosina seulontaan osallistuminen on vähentynyt. Kun aiemmin lähes 90 prosenttia kutsutuista naisista kävi seulontamammografiassa, osuus on nykyään hieman yli 80 prosenttia. Syitä muutokselle ei tiedetä.
– Seulontaohjelmaan osallistumisessa on melko paljon eroja alueiden ja väestöryhmien välillä, ja osallistumisaktiivisuutta pitäisi pystyä parantamaan. Aivan erityisesti osallistumista tulisi petrata niillä alueilla, joilla se on vähäistä, sanoo Suomen Syöpärekisterin tilastotieteilijä Milla Lehtinen.
Rintasyövän seulontaan osallistuminen vaihteli vuonna 2019 alueittain 74–87 prosenttia. Huolestuttavaksi erot kasvoivat väestöryhmien välillä: työelämän ulkopuolella ja työelämässä olevien naisten välillä osallistuminen vaihteli 61–87 prosenttia.
– Jatkotutkimuksiin ohjatuissa, erikoissairaanhoidon lähetteen saaneissa ja rintasyöpälöydöksissä oli kuitenkin vain pieniä eroja näiden väestöryhmien välillä, Lehtinen toteaa.
Seulontaikäiset käyvät harvoin ohjelman ulkopuolisissa mammografioissa
Suomen Syöpärekisteri keräsi rintasyöpäseulonnan vuosikatsaukseen ensimmäistä kertaa tietoja myös seulonnan ulkopuolisista mammografioista. Yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien kuvantamistutkimusten mahdollinen yhteys seulontaan osallistumiseen on askarruttanut asiantuntijoita.
– Meidän tietojemme perusteella seulonnan ulkopuolinen kuvantaminen on yleisintä juuri ennen seulontaikää eli 45–49-vuotiailla ja heti seulontaiän jälkeen eli 70–79-vuotiailla. Näyttääkin siltä, etteivät seulonnan ulkopuoliset kuvantamistutkimukset kohenna mammografioiden peittävyyttä seulonnan kohdeiässä eikä myöskään tasoita alueellisia tai väestöryhmien välisiä eroja, tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä arvioi.
Anttila toteaa, että ohjelman ulkopuolisia kuvantamistutkimuksia tehdään pääasiassa oireiden perusteella, rintasyövän hoidon jälkeisessä seurannassa tai perinnöllisen rintasyöpäriskin takia, mutta lisäksi oireettomia naisia saatetaan kuvata seulontaluonteisesti.
– Säteilylaki edellyttää, että mammografiaan tarvitaan erityinen kirjallinen perustelu, jos tutkimus tehdään oireettomalle. On mahdollista, että ulkopuolisen kuvantamisen määrä vähenee jatkossa. Ultraäänitutkimuksiin säteilylaki ei kuitenkaan vaikuta.
Tietoja seulonnan ulkopuolisista tutkimuksista pyritään jatkossa keräämään rutiininomaisesti osaksi joukkotarkastusrekisteriä. Niiden perusteella tehdään tutkimuksia ulkopuolisen kuvantamisen laajuudesta ja merkityksestä rintasyöpäseulonnan vaikuttavuuteen.
Rintasyövän seulonta
- Rintasyövän seulontaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Seulontaohjelmassa lähetettiin vuonna 2019 kaikkiaan 369 000 kutsua.
- Ohjelmaan osallistui 301 000 naista eli 82 prosenttia kutsutuista.
- Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 rintasyöpää, joista puolet seulontaikäisillä. Kaikista rintasyövistä noin kolmannes löytyy seulonnassa.
- Seulontaan osallistuminen varhentaa erityisesti hitaasti kasvavien rintasyöpien toteamista.
Kuva: Pixabay