Maksasairauksien määrä on nousemassa hälyttävästi Euroopassa ja myös Suomessa.
Maksasairauteen liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoa, jopa häpeää, ja sillä on merkittävä vaikutus omakuvaan, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.
Esimerkiksi rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus. Sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä ja se lisääntyy myös lasten sekä nuorten keskuudessa. Maksasairauden myötä toiminta- ja työkyky alenevat ja vaikutus arkeen on suuri.
Pelkoa ja epävarmuutta
Noin puolet tutkimuksen (47 %) vastaajista sanoo, että maksasairaus kuormittaa henkistä hyvinvointia merkittävästi. Epävarmuutta koki jopa 87 prosenttia vastaajista ja pelkoa peräti 90 prosenttia. Monet myös häpeävät maksasairauttaan. Useat kokevat, että maksasairaus vaikuttaa omakuvaan erittäin tai kohtalaisen paljon (38 %), erityisen paljon näin kokevat maksakirroosiin sairastuneet (58 %).
Vaikutus työkykyyn
Vastaajista 36 prosenttia arvioi, että maksasairaus vaikuttaa voimakkaasti toiminta- ja työkykyyn. Kyselyyn vastanneista maksasairauteen sairastuneista noin 40 prosenttia on työelämässä. Viidesosa sanoo kuitenkin olevansa 10–20 päivää vuodessa pois työstä sairauden vuoksi.
– Kuntoutukseen osallistuvat vain harvat, eivätkä tukitoimet ole laajasti tunnettuja. Kuntoutukseen osallistuneet kokevat kuitenkin vaikutuksen hyvinvointiin suureksi. Työterveydenhuollon kuntoutus on eniten käytetty tukimuoto, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Maksasairauden vaikutusta merkittävänä elämänlaadun muihinkin osa-alueisiin pitää neljännes vastaajista. Maksasyöpä erottuu maksasairauksista eniten kaikkiin elämänlaadun osa-alueisiin vaikuttavana sairautena. Myös maksakirroosi heikentää laajasti elämänlaatua. Neljännes vastaajista on joutunut luopumaan harrastuksista ja reilu kymmenesosa jopa ihmissuhteistaan.
Hoitosuunnitelmasta epätietoisuutta
Vain noin joka kolmannes sairastuneista on tietoinen hoitosuunnitelmastaan ja vain noin puolet pienempi joukko (17 %) on ollut itse mukana sen laatimisessa.
Yli puolet vastaajista on tyytymätön tiedon ja ohjauksen saantiin diagnoosihetkellä, sairastuneista valtaosa, jopa seitsemän kymmenestä.
– Hyvinvointialueilla on tärkeää miettiä, kuka hoitaa maksasairauden diagnoosin jälkeisen ohjauksen. Tietoa tarvitaan diagnoosin saamisen jälkeenkin, jotta sairastanut ymmärtää omahoidon merkityksen, Högström sanoo.
Munuais- ja maksaliiton teettämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri maksasairauksien vaikutuksista elämänlaatuun sekä toiminta- ja työkykyyn. Samalla selvitettiin sairastuneiden osallistumista kuntoutukseen sekä sairastuneiden ja läheisten muut tukitoimet ja tuen tarpeet. Tutkimustoimisto Kuulas Helsinki toteutti tutkimuksen helmi-maaliskuussa 2022.
Tutkimukseen osallistui 286 henkilöä, joista 75 % sairasti itse maksasairautta ja 25 % oli heidän läheisiään.
Lähde: Munuiais- ja maksaliitto
Kuva: Pixabay