Miksi Suomi ei yritä tukahduttaa koronavirusta? Näin vastaa Sanna Marin!


Julkisuudessa on noussut suurta arvostelua pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen päätöksestä alkaa lieventää koronarajoituksia mm. avaamalla koulut lähiopetukseen 14.5. lähtien ja laajentamalla kokoontumisrajoitusta 10 henkilöstä 50 henkilöön. Myös mm. julkisia palveluita, ravintoloita ja urheilusarjoja avataan 1.6. alkaen ”tietyin rajoittein”.

Marin ja muut ministerit kertoivat maanantaina 4.5. tiedotustilaisuudessa, miten rajoituksia lievennetään ja yhteiskuntaa avataan. Lista muutoksista löytyy artikkelin alaosasta.

Julkisuudessa on noussut suurta vastustusta hallituksen linjaan, joka esimerkiksi 46 terveydenhuollon asiantuntijan vetoomuksen mukaan on väärä ja osoittaa laumasuojan hakemista koronaviruksesta. Hallitus kieltää laumasuojan hakemisen ja nimittää valittua linjaa hybridistrategiaksi.

Marin sanoi eduskunnan istunnossa 6.5., että taudin tukahduttamisesta ei olisi hyötyä, sillä se palaisi maahan kuitenkin ihmisten matkustelun ja rahtiliikenteen kautta.

– Varmasti olisi mahdollista, että Suomessa tauti nitistettäisiin. Me koventaisimme toimenpiteitä, me menisimme paljon kovempiin toimenpiteisiin kuin mitä nyt olemme nähneet; voisimme varmasti Suomesta tämän taudin hävittää. Mutta hyödyttäisikö se mitään? Suomen kansalaisilla on aina oikeus lähteä ja palata Suomeen. Tauti voisi tulla sitä kautta takaisin maahamme. Ja yhtä lailla meillä tavara- ja rahtiliikenne kulkee – myös sitä kautta tämä tauti voisi tulla takaisin maahamme.

Yhteiskunnan nopeaa avaamista vastustavat asiantuntijat käyttävät esimerkkeinä lukuisia maita, joissa on valittu onnistuneesti tukahduttamisen linja, kuten esimerkiksi Taiwan, Australia, Hongkong, Itävalta, Kreikka, Islanti ja Uusi-Seelanti, jossa tartuttavuusluku eli R0 on saatu painettua jopa nollaan.

Kumpaa mieltä sinä olet – pitäisikö Suomessa toteuttaa koronaviruksen tukahduttamislinjaa vai hallituksen valitsemaa vapaampaa hybridistrategiaa? Äänestä alta!

Mikä linja koronaviruksen torjuntaan?

Hallitus linjasi 4.5. seuraavien rajoitustoimien vaiheittaisesta purkamisesta:

  • Rajaliikenteen säädösperusteisia rajoituksia puretaan 14.5.2020 alkaen niin, että sallitaan Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. (korjattu 5.5. klo 9.15)
  • Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei toistaiseksi suositella, ja ulkoministeriön matkustusohjetta jatketaan tältä osin. Sisäministeriö laatii tarkemman ohjeistuksen rajaliikenteen asteittaisesta avaamisesta. Suomi pitää tärkeänä, että rajaliikenteen rajoitusten purkutoimia koordinoidaan EU-tasolla.
  • Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6.2020 edellyttäen, että nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi yleinen epidemiologinen tilannearvio sitä tukevat. Tämä edellyttää lainsäädännön muokkaamista siten, että toiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Lainsäädäntöehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn viimeistään 13.5.2020.
  • Ulkoharrastuspaikat avataan 14.5. alkaen kokoontumisrajoituksia noudattaen.
  • Urheilukilpailut ja -sarjat voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin.
  • Kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan välittömästi.
  • Seuraavat julkiset sisätilat avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain: valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.
  • Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen kielletään hallituksen linjauksen mukaisesti 31.7.2020 asti. (korjattu 4.5. klo 20.50)
  • Kokoontumisrajoituksia on tarpeen edelleen asettaa. Epidemiologisen arvion perustella on mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. alkaen toistaiseksi. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.
  • 50 hengen kokoontumisrajoitusta sovelletaan julkisten kokoontumisten lisäksi (suositukseen perustuvana toimintaohjeena) myös yksityisen ja kolmannen sektorin järjestämissä tilaisuuksissa, kulttuuri-, harraste-, liikunta- ja urheilutapahtumissa sekä uskonnollisissa tilaisuuksissa. Sisätilojen ja alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten huvipuistojen, eläintarhojen, kirjastojen ja elokuvateattereiden osalta turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjauskirjeen aluehallintoviranomaisille näiden rajoitusten toimeenpanemiseksi tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi tartuntatautilain nojalla.
  • Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5.2020 asti. Sen jälkeen 14.5. alkaen edellä mainittujen oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.
  • Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5. asti, jonka jälkeen näiden oppilaitosten tilat avataan vastaavasti lähiopetukselle.
  • Etätyösuositus jatkuu toistaiseksi. Suositusta arvioidaan uudelleen kesän jälkeen.
  • Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa.
  • Rajoitukset vierailuista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ovat voimassa toistaiseksi ja asiaa tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä. Esimerkiksi hoivayksiköissä etsitään uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi.

Kuva: Valtioneuvoston kanslia/ Laura Kotila

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommentti
Kirjoita tähän nimesi

SUOSITUIMMAT