Vaikka erilaisia koronaviruksia on ollut liikkeellä jo pitkään, Covid-19 yllätti viime syksynä koko maailman niin sanotusti housut nilkoissa. Jo yli 1,2 miljoonaa kuolemaa aiheuttanut koronavirus ei ole kuitenkaan terveydenalan asiantuntijoiden mukaan eläin- ja ihmiskunnan suurin terveysuhka.

Antibioottiresistenssin arvioidaan nousevan parin vuosikymmenen aikana tärkeimmäksi kuolemia aiheuttavaksi terveysuhkaksi. Ehdimmekö tehdä jotain, ennen kuin uhkakuva muuttuu todellisuudeksi?

On selvää, että antibioottiresistenssi, eli bakteerien lisääntynyt vastustuskyky antibiooteille, lisääntyy koko ajan maailmassa. On arvioitu, että antibioottiresistenssin vuoksi 33 000 ihmistä menehtyy EU-alueella vuosittain.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:ssa tähän mennessä tehdyt toimet antibioottiresistenssin torjumiseksi ovat saaneet aikaan vain vähäistä edistystä, vaikka WHO on vuosia varoittanut, että antibioottiresistenssi on uhka kansanterveydelle ja eläinten terveydelle.

– Huolestuttavaan kehitykseen on puututtava viimeistään nyt, muutoin edessämme ovat vaikeat ajat, kertoo Fimean ylilääkäri, infektiolääkäri, dosentti Anneli Lauhio.

Antibioottiresistenssin lisääntymiseen vaikuttaa moni asia, ja se tekee tilanteen hallinnasta moniulotteisen. Yksi keskeinen ongelma on se, että uudella mekanismilla vaikuttavia antibiootteja ei ole keksitty ja saatu käyttöön viime aikoina.  

–  Tarvitsemme uusia antibiootteja. Lisäksi vanhat, kapeakirjoiset antibiootit tulee saada pidettyä markkinoilla, summaa Lauhio.

– Tarvitsemme myös uusia innovaatioita infektiotautien hallintaan, jatkaa Lauhio.

Lääkealan ja yhteiskunnan on panostettava asiaan – myös taloudellisesti

Pahimmillaan antibioottiresistenssi uhkaa modernia lääketiedettä ja vaarantaa terveydenhuollon toiminnan. Tällöin esimerkiksi tavalliset infektiotaudit voisivat koitua kohtalokkaiksi potilaille, ja esimerkiksi syöpähoidot ja kirurgiset toimenpiteet vaarantuisivat.

Ilmaston muutokseen verrattuun uhkaan ratkaisut löytyvät kansallisella ja kansainvälisellä, sitoutuneella yhteistyöllä. Lääkeviranomaisilla, lääkealan ja yhteiskunnan eri toimijoilla on omat roolinsa ratkaisujen löytämiseksi.

– Monitahoisen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien asiantuntemusta ja panostusta. Myös yhteiskuntien tahoilta tulevat oikeanlaiset taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä, korostaa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.

Lähde: Sic!

Kuva: Pixabay