Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi keskiviikkoiltana tiedotustilaisuudessa, että varhais­kasvatuksen ja perusopetuksen rajoitukset poistetaan 13. toukokuuta ja lähiopetus alkaa jälleen kouluissa 14.5.

Suomen Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) on ottanut asiaan voimakkaasti asiaan ennen ja jälkeen tiedostustilaisuuden, sillä OAJ:n mukaan lähiopetusta ei olisi pitänyt jatkaa vain kahden viikon takia. Käytännön järjestelyt tulevat olemaan kouluissa etäisyyden pidon ja hygienian sekä koulussa työskentelevien terveyden kannalta OAJ:n mukaan hyvin vaikeita. Järjestö on myös valittanut, että opettajien mielipidettä ei ole otettu missään vaiheessa huomioon koulupäätöksiä tehtäessä.

14.5. alkaen poissaolot koulusta tullaan käsittelemään normaaleina poissaoloina, ellei niihin ole etukäteen anottu koulun rehtorilta lupaa. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi Iltasanomille, että hänen on ”vaikea uskoa, että yksikään rehtori hylkää yhtään sellaista anomusta, jossa anotaan koulusta vapautumista. Oli syy mikä sitten onkaan.”

Lukiolaiset järkyttyivät yllättäen muuttuneista valintaperusteista

Lukiolaisten Liitto on tyrmistynyt, että yliopistot ovat osalla aloista päättäneet kasvattaa todistusvalintakiintiöitä voimakkaasti kevään yhteishaussa. Joillain aloilla todistusvalinnan osuutta on nostettu peräti 90 prosenttiin. Korkeakoulut ovat tiedottaneet tänään haun muuttuneista valintaperusteista.

Valintaperusteiden muuttaminen kesken prosessin on heikentänyt yliopistoon hakevien mahdollisuutta valmistautua valintakokeisiin. Valmistautuminen on vienyt hakijoilta paljon aikaa, joten kesken kaiken tulevat muutokset on monelle suuri pettymys.

Lukiolaisten Liiton mielestä muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut paljon epävarmuutta ja stressiä. Todistusvalinnan kasvattaminen kesken valintaprosessin heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea yliopistoon.

– Kevät 2020 on ollut abiturienteille täynnä äkillisiä muutoksia, stressiä ja huolta omasta tulevaisuudesta. Ensin kirjoituksia aikaistettiin, sitten oli viikkojen epävarmuus korkeakouluhaun valintaperusteista, ja nyt vielä kirjoitusten painoarvoa nostettiin. Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista, kommentoi Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

– Haluan lähettää terveisiä kaikille kevään abeille: kriisitila jo itsessään stressaa ja pelottaa, ja se on ok. Tilanne tuntuu varmasti epäreilulta, ja nyt onkin tarpeen tehdä arviointi hakijoiden oikeusturvasta. Lähetän voimia kaikille valintakokeisiin lukemiseen ja todistusvalinnan tulosten odotteluun viimeisille viikoille. Nyt on tärkeintä olla armollinen itselleen ja tehdä parhaansa oman kykynsä mukaan, päättää Nivukoski.

Lukiolaisten Liitto olisi toivonut, että hakijoita ja opiskelijoita olisi kuultu tarkemmin, kun muutoksia opiskelijavalintoihin suunniteltiin. Tämä olisi ollut tärkeää oikeusturvan näkökulmasta, koska valintaperusteiden muutoksiin ei ole valitusoikeutta.

Ammattikorkeakoulut ilmoittivat jo huhtikuun alussa, että todistusvalintaa ei lisätä ja valintakokeet järjestetään etänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry tiedotti, että AMK-valintakoe järjestetään kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe toteutetaan etäkokeena 4.6. ja todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5. Lukiolaisten Liitto pitää ammattikorkeakoulujen päätöstä vastuullisena ja tervetulleena.

Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto tyrmistyi valintaperusteiden muutoksesta

– Odotimme yliopistoilta paljon enemmän ymmärrystä hakijoiden vaikeaa tilannetta ja hätää kohtaan. Hakijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä yliopistoon olisi luullut olevan prioriteettilistalla korkeammalla, ärähtää SYL:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Hautamäki.

SYL:n mukaan todistusvalinnan suurin ongelma on se, ettei kaikilla yliopisto-opinnoista kiinnostuneilla hakijoilla ole mahdollisuutta hakea sen kautta. Todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta. On mahdollista, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi.

– On vastuutonta tehdä näin radikaaleja ratkaisuja kesken valintaprosessin. Monet hakijat ovat voineet luottaa pääsevänsä valintakokeeseen ja valmistautuneet siihen, mutta nyt kiintiö on pienempi. Sääntöjen muuttaminen kesken matkan ei ole hakijan kannalta kovin oikeudenmukaista, huomauttaa SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen.

SYL:n tiedotteessa korostetaan, että hakijoilta on vaadittu venymistä jo vuosien ajan lukuisten muutosten niin ensikertalaiskiintiöiden kuin todistusvalinnan edessä. Tällä kertaa, kun järjestelmän olisi pitänyt venyä hakijoiden puolesta, kädenojennus jäi SYL:n mukaan aivan puolitiehen.

Kuvituskuva: Pixabay