Noin 40 prosenttia suomalaisista on huolissaan ikääntyneen läheisen tai tuttavan ajamisesta, selviää LähiTapiolan kyselystä. Asiaa voi olla vaikea ottaa puheeksi, mutta siihenkin on moni rohkaistunut. Yli 70-vuotiaiden ajokortillisten määrä on tuplaantunut noin 10 vuodessa.

Kun perheenjäsenen tai hyvän ystävän ikä nousee korkeaksi, herää monilla huoli tämän pärjäämisestä. Kotona voi sattua tapaturmia ja liikenteessä toimintakyky heikentyä.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaksi viidestä suomalaisista on huolissaan läheisensä tai tuttavansa korkean iän vaikutuksesta tämän ajamiseen. Vastaajista 32 prosenttia kertoo olleensa jonkin verran huolissaan ja 9 prosenttia erittäin huolissaan. Kyselyn mukaan huolta iäkkään läheisen ajamisesta tuntevat suunnilleen yhtä usein miehet ja naiset ja tasaisesti ihmiset eri puolilla Suomea.

– Ikääntyminen vaikuttaa meihin kaikkiin ja voi tuoda mukanaan esimerkiksi sairauksia sekä reaktiokyvyn ja muistin heikentymistä, mikä aiheuttaa riskejä liikenteessä. Korkea ikä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kuljettajalle sattuisi enemmän vahinkoja, koska kokemus voi myös tuoda ajamiseen varmuutta ja ennakointikykyä. Oman ja läheisen ajokyvyn kehitystä on kuitenkin hyvä seurata, sanoo liikenneturvallisuuden johtaja asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Kuljettajien ikä nousussa – moni jakaa huolensa

Ikääntyvän väestön Suomessa on yhä enemmän myös ikääntyneitä kuljettajia. Traficomin mukaan 70 vuotta täyttäneitä ajokortinhaltijoita oli vuonna 2019 kaikkiaan lähes puoli miljoonaa. Vielä vuonna 2008 eli runsaat kymmenen vuotta aiemmin heidän määränsä oli noin puolet pienempi.

Tilastoissa näkyvät suuret ikäpolvet sekä yleensä ihmisten parempi vointi: suomalaiset jäävät eläkkeelle aiempaa terveempinä ja jatkavat ajamista pidempään, kun ajokunto on hyvä.

Kun terveys ja havainnointikyky sitten alkaa heiketä, herää myös monen läheisen huoli. Arjen katsaus -kyselyyn vastaajista, niistä jotka olivat olleet huolissaan läheisensä tai tuttavansa ajamisesta, oli iän vaikutukset ottanut puheeksi 45 prosenttia. Yhtä moni (46 %) ei kuitenkaan ole tuonut huoltaan esiin ja pyrkinyt esimerkiksi puhumalla puuttumaan tilanteeseen.

– Ajamisen riskeistä ja mahdollisesta autosta luopumisesta ei välttämättä ole helppo aloittaa keskustelua läheisen kanssa. Monelle ikäihmiselle auto voi tarkoittaa vapautta liikkua itse, ja etenkin haja-asutusalueella sen merkitys korostuu. Yhdessä pohtien voidaan kuitenkin löytää toimivia ratkaisuja ja mahdollisesti muita liikkumistapoja, sanoo Nieminen.

Ajoterveys seurannassa

Varttuneen kuljettajan ajoterveys tulee arvioitavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ikää on kertynyt 70 vuotta ja ajokortti pitää uudistaa. Esimerkiksi henkilöauton, mopon tai moottoripyörän ajokortin uudistamisen yhteydessä yli 70-vuotiaan kuljettajan pitää toimittaa lääkärinlausunto.

Myös aiemmin lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos hän huomaan esimerkiksi rutiinitarkastuksen yhteydessä kuljettajan ajoterveyden pitkäaikaisesti heikentyneen. Liikenteessä poliisi valvoo tielläliikkujien ajokuntoa.

– Jokaisen kannattaa iän karttuessa alkaa seurata omaa ajokykyään. Tuleeko risteyksissä esimerkiksi aiempaa useammin läheltä piti -tilanteita tai tuntuuko liikenteen havainnointi aiempaa raskaammalta. Varovaisuudella, ennakoinnilla sekä pimeäajoa ja ruuhkia välttämällä voi kompensoida iän tuomia haasteita, mutta jossain kohti kannattaa siirtyä muiden tarjoamiin kyyteihin – niin oman kuin muiden terveyden takia, sanoo Nieminen.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 27. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta 2020 välisenä aikana kaikkiaan 1196 suomalaista. He edustavat Manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Virhemarginaali on noin +/- 2,9 prosenttiyksikköä.

Neuvoja ajokunnon tarkkailuun ikääntyneelle kuljettajalle

Iän vaikutukset ajamiseen ovat yksilöllisiä ja kukin vanhenee ja liikkuu eri tavalla. Autoilija voi kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin.

• Miten voin tänään? Sairaudet, lääkkeet, väsymys ja esimerkiksi alkoholi vaikuttavat päivittäiseen ajokuntoon. Kuulostele omaa vointia ja jätä tarvittaessa ajot väliin tai pidä taukoja.
• Vältä ruuhkaa ja huonoja ajo-olosuhteita. Mahdollisuuksien mukaan suosi ajamista valoisan aikaan, hyvällä kelillä ja tutuilla reiteillä.
• Vaihtelua liikkumiseen. Kävele silloin tällöin lähikauppaan tai pidä muuten yllä omaa kuntoa. Myös muita kulkumuotoja, kuten joukkoliikennettä, kannattaa käyttää, jotta niihin olisi tarvittaessa helpompi siirtyä, jos ei voi enää autoilla.
• Auton valinta. Jos vaihdat autoa, katso, että kuljettajan paikalle on hyvä istua ja siitä poistua helposti. Automaattivaihteet voivat helpottaa ajamista.
• Kuuntele läheisiä. Joskus muut huomaavat muutoksia meissä, ennen kuin tajuamme ne itse. Esimerkiksi heikkenevään näköön saattaa sopeutua.
• Omaa ajokykyä voi arvioida tarkemmin esimerkiksi Liikenneturvan laatimilla kuljettajan itsearviointitesteillä.

Lähde: Liikenneturva

Kuva: Pixabay