Omaishoitajat tarvitsevat tukea vaativassa työssään – näin seurakunnat auttavat


Vuonna 2022 Espoossa oli noin 1500 omaishoitajaa. Tämä luku sisältää kaikki omaishoitajat, eli ne lasten ja aikuisten hoitajat, jotka omaishoidontukea saavat. Lisäksi on paljon omaistaan hoitavia, eivät saa tai eivät ole omaishoidon tukea hakeneet. Eri toimijoiden järjestämää tukea on tarjolla omaishoitajille.

Muuttuiko omaishoitajien palvelut Espoon siirtyessä osaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta?

– Lakisääteiset palvelut eivät muuttuneet, mutta toki hyvinvointialueen kunnissa oli omia käytäntöjä ja palkkiosummat ja myöntämisperusteet ja esim. vapaapäivien pitämismahdollisuudet poikkesivat toisistaan. Hyvinvointialueen tullessa ne yhdenmukaistettiin, mikä tapahtuu käytännössä tämän vuoden aikana, Suvi Mansukoski-Mustonen, Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja vastaa.

– Omaishoitajia on huolestuttanut palkkioluokan määräytyminen uuden sopimuksen myötä sekä vapaapäivien pitämisen mahdollisuudet. Myös yleinen sosiaali- ja erityisesti terveydenhuollon palvelujen saaminen huolestuttaa. Pääseekö enää lääkäriin, kuinka kauan odotan takaisinsoittoa ym., Mansukoski-Mustonen jatkaa.

– Aivan viime päivinä puheeksi on noussut uuden hallitusohjelman mukaiset muun sosiaaliturvan kiristykset, kuinka ne vaikuttavat omaishoitajien toimeentuloon. Hoivapaikan saaminen sitten kun omat voimat loppuvat ja hoidettavan hoitaminen kotona käy mahdottomaksi on ikuinen huolenaihe.

– Lisäksi nostaisin esiin työikäiset, esim. erityislastaan hoitavat tai etänä ikääntyvästä omaisestaan huolehtivat. Heidän työssäkäyntimahdollisuutensa olisi turvattava ja saatava joustovaraa työelämään. Omaisistaan huolehtivat työikäiset, useimmiten keski-ikäiset naiset, ovat tulevaisuudessa kasvava ryhmä.

Miten seurakunnat auttavat omaishoitajia ja millaista yhteistyötä on olemassa?

– Meillä on jo hyvää yhteistyötä erityisesti Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakuntien diakoniatyön kanssa. Seurakunnissa kohdataan paljon omaishoitotilanteissa olevia, jotka eivät tunnista olevansa siinä, joten puheeksi ottaminen ja ohjaaminen tuen piiriin on tärkeää. Kotikäynnit ovat myös tärkeitä, koska monet omaishoitajat eivät pääse lähtemään tilaisuuksiin kotoa, Suvi Mansukoski-Mustonen kertoo.

Espoonlahden seurakunnassa järjestetään omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaistukiryhmä kaksi kertaa kuukaudessa yhteistyössä SPR:n kanssa.

– Omaishoitajat tekevät tärkeää ja vaativaa työtä läheistensä parhaaksi, toteaa vanhustyön diakoni Eija Siivonen Espoonlahden seurakunnasta.

– Omaishoitoon liittyy suuri elämänmuutos, jossa omaishoitaja voi tuntea jäävänsä yksin. Työ on usein kokoaikaista ja ympärivuorokautista, jossa omat tarpeet jäävät helposti syrjään.

– Omaishoitaja joutuu opettelemaan monia uusia asioita ja tehtäviä. Usein taakka kevenee, kun omista kokemuksistaan ja tunteistaan saa keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Tapaamisissa on omaishoitajille  omaa vertaistuellista ohjelmaa ja muistisairaat läheiset saavat puolestaan osallistua SPR:n vapaaehtoisten järjestämään viriketuokioon. Lopuksi syödään kaikki yhdessä.

Omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi on myös Virkistystorstai-toiminta Soukan Seniorikeskuksessa yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueen Senioripalvelujen kanssa. Omaishoitaja voi tuoda läheisensä kolmeksi tunniksi virkistävän ohjelman pariin ja viettää itse lepohetken tai käydä vaikka asioilla rauhassa.

– Diakoniatyöntekijältä on myös mahdollista saada keskustelutukea. Oloa voi helpottaa jo se, kun joku kuuntelee ja ymmärtää, Eija Siivonen toteaa vielä.

Lähde: Espoon seurakuntayhtymä

SUOSITUIMMAT