Koti Blogi Sivu 766

Näillä vinkeillä kalasta ei tule ylikypsää

0

Lihojen kypsentämistä pidetään monesti hankalana hommana, mutta kalan osalta tämä ei ainakaan pidä paikkaansa. Itse asiassa kala kypsyy helposti ja nopeasti, kunhan pitää mielessä muutaman yksinkertaisen kikan.

Joskus kalasta tulee kypsentäessä kuivaa. Ongelmana on usein liian korkea kypsennyslämpötila, liian pitkä kypsennysaika tai näiden yhdistelmä. Esimerkiksi lohen täydellisenä sisälämpötilana pidetään usein 42 astetta: sen ei siis tarvitse olla kuumassa uunissa kauaakaan!

Mehevän lopputuloksen saa, kun pitää uunin esimerkiksi 150-asteisena ja kypsennysajan lyhyenä. Käyttämällä sisälämpötilamittaria voi varmistua siitä, että lohi kypsyy juuri oikeaan lämpötilaan, mutta reseptejä seuraamalla päätyy myös varmasti maittavaan lopputulokseen. Kun lohen sisälämpötila nousee yli 60 asteen, se alkaa kuivua ja menettää mehevyyttään.

Myös pannulla paistaessa kannattaa lämpötilaa laskea hieman. Liian kuumalla pannulla kalafileen pinta kyllä kypsyy hetkessä, mutta etenkin paksumman fileen kohdalla sisäosa ei ehdi kypsyä ennen kuin pinta on jo kuiva ja ylikypsä.

Kala kypsyy vielä senkin jälkeen, kun sen nostaa uunista tai pannulta pois. Sen voi antaa hetken vetäytyä esimerkiksi foliossa. Jos kalan paistaa täydelliseen kypsyyteen pannulla, voi joutua pettymään, kun lautasella se onkin jo kuivahtanut: ota kala lämmöstä siis ajoissa pois.

Muistilista kalan kypsentämiseen

  • Käytä mietoa lämpötilaa
  • Esilämmitä uuni
  • Älä kypsennä kalaa liian kauan
  • Kokeile paistomittaria
  • Ota kala huoneenlämpöön ennen kypsennystä
  • Kala jatkaa kypsymistä vielä senkin jälkeen, kun otat sen lämmöstä pois

Kuva: Pixabay

Herran pieksut, mikä hole-in-one! Tämä video on pakko nähdä

0

Yhdysvalloissa Augusta Nationalissa pelattavan Masters-turnauksen harjoittelukierroksella nähtiin tiistaina häkellyttävä suoritus, kun maailmanlistan kakkosena oleva 26-vuotissyntymäpäiväänsä juhlinut espanjalainen Jon Rahm löi 16. reiällä pallon vesiesteen yli.

Mastersin harjoituskierroksilla lyödään perinteisesti palloa kerran niin, että se pompautetaan lammen yli kohti reikää. Rahmin pallo lensi vauhdilla suoraan veteen, josta se otti pompun ja jatkoi lentoaan vastarannan viheriölle, jossa se alkoi kieriä pitkällä ja hitaalla kaarteella alaspäin kohti reikää – ja tipahti sisään!

Täysin uskomattomalta näyttävä suoritus sai syystäkin valtaisat suosionosoitukset. Jotkut urheilutoimittajat ovat jopa pohtineet, olisiko Rahmin ihmelyönti kaikkien aikojen paras.

Katso yläpuolelta Jon Rahmin käsittämätön holari!

Marraskuun viiniuutuus – Uuden-Seelannin matala-alkoholinen rosé on kevyempi juomavalinta

0
viini-rose

Aika kokeilla jotain uutta ja vähemmillä prosenteilla?

Saint Clair on yksi Uuden-Seelannin johtavista viinitaloista ja maailman parhaita Sauvignon Blanc tuottajia. Tämä matala-alkoholinen viini valmistetaan luonnollisella menetelmällä. Rypäleet korjataan ennen kuin rypäleiden sokeripitoisuus nousee liian korkeaksi. Muutaman tunnin maseraatio antaa viinille kauniin punertavan sävyn, ja 100 % viinikäyminen terästankeissa viileässä lämpötilassa säilyttää viinissä raikkaan hedelmäisyyden. 

Saint Clair Vicar’s Choice Sauvignon Blanc Rosé Bright Light on väriltään helakanpunainen ja maultaan puolikuiva, hapokas, raparperinen, vadelmainen, herukkainen, kevyen yrttinen ja raikas. Kestävän kehityksen sertifioitu viini on tavallista roséeta kevyempää paitsi maultaan, myös kalorimäärältään. 

Hinta Alkossa 20.11.2020 alkaen: 13,99 €/0,75 l

Maa ja alue: Uusi-Seelanti, Marlborough

Rypälelajikkeet: Sauvignon Blanc 97,5 %, Malbec 2,5 %

Alkoholi: 9,5 %

Sokerit: 9,8 g/l

Hapot: 8,1 g/l

Vuosikerta: 2020

Kestävän kehityksen sertifiointi: Sustainable Winegrowing New Zealand.

Kevyt, ekologinen lasipullo.

Otatko koronarokotteen, kun se tulee saataville? Näin moni suomalainen ei aio ottaa

0

Koronapandemia levisi Suomeen viime keväänä kuin myrskytuuli, ja pienen kesäisen katveen jälkeen virus on alkanut syksyn aikana laajentua kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin monissa Suomen kaupungeissa. Rokote on tulossa, mutta pelkäävätkö suomalaiset ottaa sen?

Viime keväänä alettiin kehittää kuumeisesti koronaroketteita ympäri maailmaa ja nyt jotkut niistä ovat niin pitkällä, että Suomeenkin voidaan saada rokote jopa jo alkuvuodesta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista aikoisi ottaa koronarokotuksen, jos sellainen tulisi tarjolle. Kielteisesti vastanneiden kertomat huolenaiheet ja epävarmojen vastaajien suuri osuus kertovat monien yhä pohtivan omaa suhtautumistaan rokotteeseen.

LähiTapiolan Arjen katsaus kyselytutkimuksen mukaan syys-lokakuun taitteessa 49 % suomalaisista kertoi aikovansa ottaa koronarokotteen, jos sellainen tulee tarjolle. Suomalaisista 21 % arvioi tuolloin, että ei ottaisi rokotetta ja 30 % ei osannut kertoa kantaansa. Kielteisesti vastanneita huolestuttivat erityisesti rokotteen nopea kehitystyö tai liian suppea lääkekehitys (71 %) ja rokotteen mahdolliset lieveilmiöt (56 %).

– On ymmärrettävää, että uusiin rokotteisiin liittyy ennakkoluuloja ja virheellinenkin tieto leviää sosiaalisessa mediassa herkästi. Tiedeyhteisöön ja terveysviranomaisiin voi luottaa, ja myös uuteen koronavirukseen tullaan hyvin todennäköisesti saamaan lähitulevaisuudessa turvallinen ja hyödyllinen rokote. Tämän viikon hyvät uutiset koronarokotteen kehityksestä lisäävät luottamusta siihen, että rokote olisi saatavilla pian, mutta eivät vielä tarkoita sitä, että pandemia olisi voitettu, toteaa LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja ja lääketieteen tohtori Jani Tikkanen.

Huoli varmasti juontaa juurensa sikainluenssaan, joka saapui Suomeen kahtena aaltona vuosina 2009-2010 ja 2010-2011. Sikainfluenssan pahin vaihe estettiin Pandemrix-rokotteella, joka yhdistettiin vuonna 2010 myös narkolepsiaan sairastumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyödyt kuitenkin ylittivät haitat, sillä rekisteritietojen mukaan rokote esti Suomessa 80 000 sikainfluenssatartuntaa, useita tehohoitotapauksia ja noin 50 kuolemaa.

Kielteisesti koronarokotteeseen suhtautuvien vastauksissa oli melko pienessä roolissa koronarokotusten hyödyllisyyden kyseenalaistaminen. Rokottamista piti turhana 13 % ja koronan vaarallisuutta omalla kohdalla epäili 11 % niistä yhteensä 229 vastaajasta, jotka eivät aikoisi ottaa rokotetta. Näiden vastaajien osuus koko väestöstä on siis noin 2-3 %.

– Tulosten perusteella voi arvioida, että iso osa vastaajista on valmis vähintäänkin harkitsemaan koronarokotteen ottamista. On myös hyvä muistaa, että kysely tehtiin syys-lokakuun taitteessa, jolloin tautitilanne oli Suomessa ja kansainvälisesti erilainen. Rokotteeseen myönteisemmin suhtautuvien määrä todennäköisesti kasvaa, kun rokotekehitys etenee ja jos pandemiatilanne pitkittyy kansainvälisesti, Tikkanen sanoo.

Normaalin influenssakauden lähestyessä Tikkanen muistuttaa viranomaisten koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi antamien suositusten merkityksestä myös muiden hengitystieinfektioiden ehkäisyssä.

– Vaikka rokotesuoja saataisiin käyttöön jo piankin, se ei poista yksilöiden ja yhteiskunnan vastuulla olevien suojaavien toimien merkitystä. Koronavirukselta suojaavat toimet auttavat myös esimerkiksi influenssaviruksen leviämisessä. Influenssaan vuosittain annettavan rokotteen ottaminen korostuu tänä vuonna entisestään etenkin riskiryhmäläisillä. Positiivista on, että suomalaiset vaikuttaisivat tänä vuonna olevan erityisen kiinnostuneita influenssarokotteesta, Tikkanen sanoo.

Arjen katsaus -kyselyn tulokset

Aiotko ottaa koronarokotuksen, mikäli sellainen tulee tarjolle?

– Kyllä 49 %

– En 21 %

– EOS 30 %

Miksi et halua ottaa koronarokotusta, jos sellainen olisi tarjolla?

– En luota rokotukseen sen nopean kehitystyön tai liian suppean lääkekehityksen vuoksi 71 %

– Pelkään rokotteen lieveilmiöitä (kuten sikainfluenssarokotteen yhteydessä käyty keskustelu) 56 %

– Mielestäni rokottaminen on turhaa 13 %

– Korona ei ole minulle vaarallinen 11 %

– Perussairauteni todennäköisesti estää rokotuksen ottamisen 7 %

– Luotan muiden ihmisten rokotussuojaan 5 %

– Ei mikään edellä mainituista/ei erityistä syytä 5 %

– En osaa sanoa 2 %

Arjen katsaus -kyselyn toteutti LähiTapiolalle Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 25.9.-1.10. välisenä aikana 1070 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Otos on kansallisesti edustava otos väestöstä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Kuva: Pixabay

Varas sössi koko keikan – katso tunarointi valvontakameratallenteelta

0

Useinhan rötöksistä käy käry, mutta nyt se kävi ihan kirjaimellisesti. Palokunta sai hälytyksen pari viikkoa sitten Yhdysvalloissa, Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Catawban piirikunnan alueella sijaitseva yritys oli ilmiliekeissä.

Nopeasti kävi ilmi, että palo oli tahallaan sytytetty. Valvontakameratallenteista näkyi yksityiskohtaisesti, kuinka tapahtumaketju oli edennyt. Miespuolinen murtomies oli napannut firmasta kassiinsa rahaa ja sytyttänyt paikan tuleen ilmeisesti jälkiä peitelläkseen.

Mies valeli bensaa ympäriinsä sen verran innokkaasti, että hän sai omat jalkansakin leimahtamaan. Kaiken huipuksi rahakassikin syttyi ja koko saalis paloi firman parkkipaikalla.

Katso onneton suoritus alla olevalta videolta.

Epäiletkö olevasi uupunut? Nyt apua on tarjolla ilmaisessa nettipalvelussa

0

Uupuessaan ihminen kokee jatkuvaa väsymystä, merkityksettömyyden tunnetta ja motivaation puutetta. Asiaan on syytä hakea ajoissa apua, sillä jatkuessaan uupumus voi johtaa vakavampaan sairastumiseen. Jos pitkään yrittää tehdä enemmän kuin mihin voimat riittävät, elimistö ei pysty enää sopeutumaan tilanteeseen.

Tällaisessa tilanteessa voi tuntua siltä, että voimia avun etsimiseen ja vastaanotolla ramppaamiseen ei yksinkertaisesti ole. Mielenterveystalo.fi-sivustolla on nyt tarjolla ilmainen palvelu, josta eväitä uupumuksen selättämiseksi voi hakea kotoa käsin.

– Uupumuksen omahoito-ohjelma sisältää tietoa uupumuksesta ja harjoituksia, joiden avulla voi elvyttää kehoa ja mieltä sekä muokata suhde kuormituksen ja palautumisen välille kestävämmäksi, kertoo kehittämispäällikkö Reetta-Maria Roiha HUSin IT-Psykiatriasta.

Omahoito-ohjelmaa voi käyttää joko itsenäisesti tai muun hoidon tukena. Ilmaisen palvelun löydät täältä.

Tämä mies yhdistää leipomisen ja tekniikan – katso kuvat upeista luomuksista!

0

Harvoinpa sitä intohimoiset kotileipurit ja pelimaailmaan uppoutuneet löytävät yhteistä ihastelemisen aihetta, joten nyt on erityistä herkkua tarjolla. Herkkua todellakin, sillä kyseessä on lahjakkaan kakkunikkarin käsittämättömän aidonnäköiset luomukset.

Iso-Britanniassa asuva Ben Cullen tunnetaan leivontapiireissä nimellä The BakeKing. Mies on voittanut lukuisia alan kilpailuja ja syyn pystyt päättelemään alla olevista kuvista.

The BakeKing loihtii kakun teemalla kuin teemalla. Yksi intohimon kohde on aivan joltain muulta syötävältä näyttävät ”ruokakakut”. Esimerkiksi kakut, jotka näyttävät vaikka paistilta tai pikaruoalta.

Tähän juttuun kokosimme kuitenkin teknisen puolen maistiaisia. Lisää kuvia näet The BakeKingin Instagramista.

Elena Vikström ja Sofia Belórf napit vastakkain – kohtaaminen metrossa!

0

Julkkiskaunotar Elena Vikström otti eilen Instagramin stories-osiossa esiin somevaikuttajien epärealistisen mainostamisen. Hän valitsi esimerkikseen Sofia Belórfin, joka on esitellyt useaan otteeseen hampaidenvalkaisulaitetta. Elenan mukaan Sofialla on satavarmasti laminaatit, joten valkaisua ei tarvita.

Myöhemmin Elena kertoi Instagramissa törmänneensä sattumalta Sofiaan metrossa. Naisen mukaan Sofia oli huutanut hänelle ja käskenyt poistamaan tähän liittyvät hammaskommentit Instagramista. Kaunotar oli Elenan väitteen mukaan väläytellyt kunnianloukkaukseen syyllistymisellä ja juristiinsa yhteyden ottamisella.

Elenalla meni puolestaan kuppi nurin Sofian väitetyn käytöksen vuoksi. Hän veti tunnekuohussaan mukaan myös kolmannen julkkiskaunottaren.

– Miksiköhän Maisa Torppa ja Sofia Belórf eivät ole löytäneet toisiaan? Siis nehän voisi olla ihan parhaat kaverit. Siis kumpikin on teennäisiä ja pinnallisia. Jakaa vain sellaiset kiiltävät asiat elämästään. Ja jos joku uskaltaakin mainita heidän elämästään jotain poikkipuolista, niin heti ollaan uhkailemassa asianajajilla, Elena lataa.

Kaikki kolme naista kertovat ahkerasti kuulumisiaan Instagramissa, joten todennäköisesti tämä soppa ei pääty tähän.

Sofia on jo ennättänyt kertomaan, että hänellä on vain kahdessa etuhampaassa laminaatit ja muihin hampaisiin hän tarvitsee valkaisulaitetta. Elena puolestaan väittää tietävänsä, että laminaatteja on saletisti enemmän.

Tänään on perjantai 13. päivä – tällaista epäonnea se on tuonut historiassa

0

Varsinkin taikauskoiset ovat edelleen vakuuttuneita, että perjantai 13. päivä on epäonnen päivä, joten he ovat tänään erityisen varuillaan tekemisissään.

Jo pelkkä luku 13 koetaan epäonniseksi. Joissain kulttuureissa uskotaan, että luku 12 on täydellinen, mutta seuraava luku 13 rikkoo järjestyksen. Taikauskon vuoksi monissa hotelleissa, sairaaloissa ja pilvenpiirtäjissä ei ole lainkaan 13. kerrosta eikä monilta lentoasemilta ei löydy porttia 13.

Mistä sitkeä uskomus luvun 13 sekä perjantain ikävästä yhdistelmästä johtuu? Päivään on historiallisesti liitetty monia epäonnisia tapahtumia, joista on listattu alle esimerkkejä.

1. Raamatun mukaan Juudas petti Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella, jolloin pöydän ääressä istui 13 miestä. Luku alettiin yhdistää perjantaihin varsinkin kun Jeesus ristiinnaulittiin pitkänäperjantaina. Jotkut myös uskovat, että Eeva antoi Aatamille kielletyn hedelmän perjantaina ja että Kain surmasi veljensä Aabelin niin ikään perjantaina.

2. Skandinaavisessa mytologiassa Loki-jumalan sanotaan ilmestyneen yllättäen kahdentoista jumalan seurueeseen kolmanneksitoista Valhallaan ja päätyneen aiheuttamaan Balder-jumalan kuoleman. Kolmannentoista henkilön ilmestymistä ruokaseurueeseen on alettu pitää Lokin ja Juudaksen myötä merkkinä siitä, että yksi seurueesta tulisi kuolemaan vuoden loppuun mennessä.

3. Keskiajan Britanniassa oli tapana hirttää rikolliset perjantaisin. Hirttolavalle johtavilla portailla oli 13 askelmaa.

4. Kaikki Ranskan temppeliherrat vangittiin perjantaina 13. päivä vuonna 1307.

5. Thomas W. Lawsonin vuonna 1907 julkaiseman kirjan Perjantai 13. uskotaan edistäneen myytin yleistymistä. Myös 1980-luvulla alkanut kauhuelokuvasarja Perjantai 13. nosti myyttiä suosioon, samoin Dan Brownin vuoden 2003 menestyskirja Da Vinci -koodi, jossa popularisoitiin Ranskan temppeliherrojen epäonnen päivää.

6. Saksan talouskupla puhkesi ns. ”mustana perjantaina” 13. toukokuuta 1927, kun maan osakemarkkinat romahtivat. Romahdus oli alkusysäys syvälle lamalle, joka koetteli koko maailmaa 1930-luvulla sekä ratkaiseva tekijä Adolf Hitlerin valtaan­nousulle.

7. Perjantaina 13. tammikuuta 1939 puhkesi Australiassa Victorian osaval­tiossa maan historian siihen mennessä pahin maastopalo, joka tuhosi noin 2 miljoonaa hehtaaria metsää ja maastoa sekä 3 700 rakennusta, joihin lukeutui yli 1 300 kotia ja 69 sahaa. Palossa menehtyi 71 ihmistä ja sitä kutsutaan Australiassa yhä ”mustan perjantain maastopaloksi”.

8. Yhdysvallat menetti ensimmäistä kertaa historiansa aikana kaksi amiraalia samana päivänä, kun perjantaina 13. marraskuuta 1942 Daniel J. Callaghan ja ­Norman Scott menehtyivät laivoillaan Guadalcanalin taistelussa Tyynellämerellä.

9. Perjantaina 13. lokakuuta 1972 syöksyi maahan kaksi lentokonetta. Neuvostolii­tossa putosi Moskovaan matkalla ollut lentokone, jossa olleet kaikki 176 ihmistä kuolivat. Argentiinassa Andien vuoristoon putosi lentokone, jonka 45 matkustajasta suurin osa oli rugbynpelaajia. Monet selvisivät törmäyksestä hengissä, mutta ruoka loppui nopeasti. Vuo­ristosta pelastettiin yli kaksi kuukautta turman jälkeen 16 matkustajaa, jotka olivat selvinneet hengissä syömällä kuolleita tovereitaan.

Kuva: Pixabay

Jere Karalahdesta kertova elokuva ei miestä säästele – katso rankka traileri

0

Entisestä huippujääkiekkoilijasta Jere Karalahdesta, 45, kertovan kaunistelemattomaan elokuvan trailerista näet kurkistuksen miehen vaiherikkaaseen ja värikkääseen elämään.

Jere Karalahdesta kertova elokuva Karalahti tulee teatteriensi-iltaan keskiviikkona 13.1.2021. Dokumentti kertoo Karalahden karun ja omalla tavallaan järkyttävän tarinan sekä paljastaa peliurasta ja sen taustoista seikkoja, joita ei ole kerrottu aiemmin.

Juuso Syrjän ohjaamaan elokuvaan on haastateltu Karalahden lisäksi yli 50 henkilöä, hänen perhettään, valmentajiaan, toimittajia, kanssapelaajia, poliiseja, lääkäreitä ja lapsuudenkavereita, Karalahden mukaan aitoja lapsuudenystäviä kotikulmilta Helsingin Tapulikaupungista.

Syvällinen ja ennen kaikkea kaunistelematon elokuva koostuu haastattelujen lisäksi arkistomateriaalista ja dramatisoiduista kohtauksista. Oheisessa trailerissa ääneen pääsevät muun muassa Stanley Cup -voittaja ja olympiamitalisti Kimmo Timonen sekä entinen HIFK-valmentaja Doug Shedden.

Karalahti-elokuvan ovat käsikirjoittaneet Mika Karttunen ja Joona Louhivuori. Tuottajina toimivat Solar Filmsin Jukka Helle, Ida Kallio, Rimbo Salomaa sekä Markus Selin ja elokuvan levittää Nordisk Film.