Koti Blogi Sivu 806

Millainen keittiö sopii parhaiten nykysuomalaiseen arkeen?

0

Suomalaisten mielestä paras keittiö sopii juuri omaan arkeen ja miellyttää omaa silmää. Keittiöihin toivotaan lisää toiminnallisuutta, mutta myös keittiön ulkonäöllä on merkitystä. Varsinkin avokeittiö jakaa edelleen mielipiteitä.

Kantar TNS tutki Suomen suurimman keittiötoimijan ja Keittiömaailma-ketjustaan tunnetun Novartin toimeksiannosta, miten keittiö vaikuttaa suomalaisten kodin valintaan ja millaisia keittiöitä suomalaiset toivovat.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset haaveilevat käytännöllisyyttä lisäävistä asioista ja arvostavat toimivaa keittiötä. Omaan keittiöön toivotaan muun muassa kätevämpää jätekaappia tai lajittelupistettä (37 %), laatikoita tai mekanismeja toimivaan säilytykseen (36 %), enemmän lasku- tai työtasoja (33 %), parempaa valaistusta (24 %), integroituja kodinkoneita (19 %) sekä tilaa ruokapöydälle (18 %).

– Toimivasta keittiöstä rakentuu hyvä arki. Kierrätys on nykyisin entistä suuremmassa roolissa, ja sille kannattaa varata riittävästi tilaa myös pienemmässä keittiössä. Arkeen pientä luksusta tuovasta aamiaiskaapista voi puolestaan povata kuivauskaapin tapaista suosikkia keittiöissä, sillä siinä yhdistyvät käytännöllisyys ja monipuoliset säilytysratkaisut, jotka ovat suomalaisille tärkeitä, kertoo Keittiömaailma-ketjusta vastaava Novartin myynti- ja markkinointijohtaja Anu Tola.

Keittiö on yksi kodin tärkeimmistä huoneista – ei vain arjen sujuvuuden kannalta, vaan myös asunnon valinnan kannalta. Lähes 70 prosenttia suomalaisista sanoo, että keittiö vaikuttaa kodin valintaan paljon tai melko paljon. Etenkin nuoret aikuiset pitävät keittiötä tärkeänä. Jopa noin 80 prosenttia alle 30-vuotiaista valitsee kodin keittiön perusteella.

Tola kertoo aiheesta myös juuri julkaistussa kiinteistönvälitysyhtiö Bo LKV:n Bo Living -podcastin 12. jaksossa. Myös Bo LKV:ssä on huomattu ostajien kiinnostus keittiöihin. Keittiön tilankäyttöön ja eri toiminnallisuuksien sijoitteluun kiinnitetään asuntonäytöissä erityistä huomiota.

– Keittiön merkitys on selvästi kasvanut, ja ostajat tutkailevat keittiötä eniten asunnon huoneista. Moni muuten sopiva asunto saattaa jäädä hankkimatta, jos keittiö ei ole omaan arkeen sopiva. Jos keittiö ei miellytä, se halutaan ehdottomasti remontoida. Se kuvastaa keittiön tärkeää roolia, kertoo Bo LKV:n kiinteistönvälittäjä Nina Lampinen.

Avokeittiö jakaa mielipiteitä – myös etätyöskentely näkyy keittiötoiveissa

Yksi jo pitempään näkynyt keittiötrendi jakaa edelleen suomalaisten mielipiteitä. Avokeittiö on yllättäen vain hieman suositumpi kuin erillinen keittiö. 40 prosenttia suomalaisista pitää avokeittiötä parempana vaihtoehtona, 36 prosenttia pitäisi keittiön mieluummin erillään muista tiloista.

– Avokeittiö tuo kotiin tilan tuntua, mutta toisaalta erillinen keittiö tai keittiön osittainen sulkeminen voi tuntua rauhallisemmalta etenkin nyt, kun kotona vietetään enemmän aikaa ja etätyöstä on tullut yhä pysyvämpi työn tekemisen muoto. Nyt mietitään, miten myös keittiössä voisi tehdä paremmin töitä, Tola sanoo.

16 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä töitä keittiössä. Etätyöskentelyn lisääntyminen tuo keittiölle uudenlaisia odotuksia. Keittiössä töitä tekevistä moni toivoo keittiöönsä parempia tuoleja (20 %), työskentelyyn soveltuvaa saareketta tai niemekettä (17 %), isompaa pöytää (11 %), taittuvaa sivupöytää tai muuta nurkkausta (9 %).

Ei pelkkää valkoista – värit saapuvat suomalaisiin keittiöihin

Vaikka suomalaiset suhtautuvat keittiöihinsä käytännöllisesti, keittiön ulkonäöllä on myös suuri merkitys. Jopa 36 prosenttia suomalaisista kokee, etteivät nykyisen keittiön materiaalit tai värit sovi omaan tyyliin.

– Omaa keittiötä suunnitellessa ei haluta tehdä kompromisseja. Suosittelenkin valitsemaan juuri sellaisia värejä, josta itse nauttii. Valkoinen on toki ajaton ja varma valinta, mutta värit ovat pikkuhiljaa hiipimässä yhä useampaan suomalaiseen keittiöön. Erityisesti luonnonläheiset värit, kuten harmaan, ruskean ja vihreän eri sävyt, ovat meille suomalaisille tuttuja, ja niistä on helppo aloittaa. Ne kestävät myös aikaa ja trendien vaihtumista, Tola kertoo.

Keittiö on merkittävä osa koko asunnon tunnelmaa ja sisustusta. Erityisesti avokeittiön väri- ja materiaalivalinnat ovat keskeisessä roolissa.

– Moni ostaja kiinnittää nyt huomiota myös työtasojen materiaaliin ja väriin. Myös niiden täytyy miellyttää. Tietynlainen iättömyys on useimpien mielestä kaunista. Remontoidessa keittiöön kannattaa valita asunnon aikakautta ja kokonaistunnelmaa kunnioittavia materiaaleja ja värejä. Niistä syntyy koko kodin henki, Lampinen sanoo.

Alla kuvia uusista keittiöideoista.

Tutkimus toteutettiin 21.–27.8.2020 välisenä aikana Kantar TNS:n viikkovastaajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 002 suomalaista (15–79-vuotiaat).

Suomalaismiehen hulvaton mokailu Lidlissä takaa kunnon naurut!

0

Mari on kertonut Facebookin Ei menny niinku Strömsössä -ryhmässä veljensä hupaisasta ajatusvirheestä. Miekkonen oli mennyt Lidliin ja herkkuhammasta oli alkanut kolottaa. Niinpä hän oli päätynyt ostamaan irtokarkkeja.

Mies oli sadatellut kauppareissun jälkeen siskolleen Lidlin uutta käytäntöä. Irtokarkkipussit kun oli vaihdettu hanskanmuotoisiin kapistuksiin. Pirun vaikeahan se oli ollut tunkea namusia ohuisiin luikareisiin. Lisäksi ongelmia oli tuottanut pussin sulkeminen.

Velipoika ei ollut ymmärtänyt, että muovihanskat olivat esillä koronan vuoksi. Ihan normaalejakin pusseja olisi ollut toki tarjolla.

– Voi, olisinpa ollut näkemässä myyjän ilmeen kassalla! Mari hekottelee ja tiivistää varmasti meidän kaikkien aatokset hulvattomasta kämmistä.

Irtokarkkitarina on saanut ryhmässä jo yli 19 000 tykkäystä.

– Jos tykkäyksiä tulee 20 000, niin lupaan leipoa veljelle kakun ja keittää mitalikahvit! Mari toteaa suuren suosion saaneesta postauksestaan.

Tarkasta, kuulutko riskiryhmään – THL julkaisi listan rokotusjärjestykseen vaikuttavista sairauksista

0

THL on laatinut listan, jonka perusteella määräytyy, millä perusteella koronarokotteita tarjotaan riskiryhmäläisille eli eri sairauksista kärsiville alle 70-vuotiaille. Sairaudet on jaettu kahteen ryhmään.

Ensin rokotteita annetaan ryhmään yksi kuuluville suomalaisille, joita on 280 000. Sen jälkeen järjestyksessä tulevat 630 000 henkilöä, jotka kuuluvat ryhmään kaksi.

Jaottelu on tehty tilastotietojen perusteella. 45 000 koronavirustestissä positiivisen tuloksen saaneen henkilön sairaudet on kartoitettu ja heidän tautinsa vakavuutta on verrattu samanikäisiin henkilöihin, joilla sairautta ei ole. Mikäli kyseessä on ollut harvinainen sairaus, vertailuun on käytetty kansainvälisiä tietoja.

Luettelon erityisen riskin aiheuttavista sairauksista näet alta.

Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

  • Elinsiirto tai kantasolusiirto
  • Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
  • Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
  • Vaikea krooninen munuaissairaus
  • Vaikea krooninen keuhkosairaus
  • Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
  • Downin oireyhtymä (aikuiset)

Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

  • Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
  • Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
  • Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
  • Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
  • Vaikea krooninen maksasairaus
  • Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
  • Vaikea uniapnea
  • Psykoosisairaus
  • Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi vähintään 40)

Kikka-elokuvan pääosan esittäjä valittu – katso kuvat hätkähdyttävästä yhdennäköisyydestä!

0

Kikka!-elokuvan kuvaukset käynnistyvät vielä helmikuun puolella. Ikonista laulajatarta on valittu esittämään Sara Melleri. Hänet muistetaan muun muassa Sisko tahtoisin jäädä -elokuvasta, josta näyttelijä pokkasi Jussi-palkinnon.

Kikka!-elokuvan ohjaaja Anna Paavilaisen ei tarvinnut pääosan esittäjän valintaa pitkään pohtia.

– Katsoin viime keväänä lähes 50 koekuvausnauhaa ja vaikka olisin halunnut valita Kikaksi jokaisen heistä, valinta on selvä. Sara Melleri aiheuttaa minussa samanlaisen ilon ja hepulin yhdistelmän mitä Kikan esiintyminen ja sanomiset aiheuttavat, Paavilainen perustelee innoissaan.

Aivan yhtä innoissaan on 34-vuotias Melleri, joka muistaa Kikan esiintymisen lapsuusajoilta.

– Muistan elävästi nähneeni Kikan Mä haluun viihdyttää -musavideon 4-5 -vuotiaana ja muistan, miten hänen pinkkinä hehkuva naiseutensa teki minuun suuren vaikutuksen. Kikka on ollut näyttävä diskokuningatar, lasten laulattaja, tanssilavojen suosikki, räjähtelevä, herkkä, kompleksinen ja ihana.

Elokuvan käsikirjoittaa Maarit Nissilä ja tuottajana toimii Kaisla Viitala Elokuvayhtiö Komeetasta. Rahoittajina ovat Yle ja Suomen elokuvasäätiö. Ensimmäiset kuvat Melleristä Kikkana julkaistiin tänään. Näet hätkähdyttävän yhdennäköiset otokset alta.

”Koronarokotehuijari” paljastui kotisairaanhoidon työntekijäksi

0
Rokote

Koronaepidemia on saanut rikolliset käyttämään tilannetta hyväkseen monin tavoin. Huijaukset ovat valitettavasti saaneet aikaan myös sen, että ihan rehellisillä asioilla liikkuvien työnteko on vaikeutunut.

Alkuviikosta uutisoitiin, että Kuopiossa asuva vanhus oli saanut koronarokotehuijarilta soiton. Hänelle oli tarjottu rokotetta kahdentoista euron hintaan.

Poliisi on tänään tiedottanut, että yhteydenotto oli täysin asiallinen. Kyseessä on kotisairaanhoidon Pohjois-Savon alueella suorittama ennakkokartoitus. Tarkoituksena on selvittää, ketkä asiakkaat haluavat koronarokotteen kotisairaanhoidon kotikäynnillä.

Rokote on ilmainen, mutta käynnistä peritään kyseinen kahdentoista euron maksu. Puheluita on luvassa asiakkaille 12. helmikuuta asti.

Pudasjärven vanhustenhoidosta kammottavaa lisätietoa: ”Äitini löytyi tästä lammikosta”

0

Iijokiseutu uutisoi keskiviikkona Pudasjärvellä sijaitsevan Kurenkartanon hoivayksikön tukalasta tilanteesta.

Lehden mukaan tilanpuutteen vuoksi oli jouduttu järjestämään vuodepaikkoja käytävälle ja majoittamaan ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia asukkaita väistötiloihin, kaksi hoidettavista jopa kahdeksi kuukaudeksi pommisuojaan.

Kurenkartanon luottamushenkilöt kertoivat Iijokiseudulle, että tieto pommisuojamajoituksesta tuli heille yllätyksenä.

– Näin ei olisi saanut tapahtua, se ei ole oikein, eikä niin voida tehdä. Kaikille tulisi olla tarjolla oma tila säädetyn henkilömitoituksen puitteissa, Pudasjärven hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Sointu Veivo sanoi Iijokiseudulle.

Oulunkaaren vs. vanhuspalvelujohtajan Hannele Pöykiön mukaan tilanne on tällä hetkellä asianmukainen, mutta haastava kunnan ikääntyvän väestön ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen osalta.

Oulunkaaren palvelulautakunnan varapuheenjohtaja Erkki Honkanen puolestaan kertoi Iltalehdelle olleensa täysin viranhaltijalta saamansa tiedon varassa, että pommisuojamajoitus olisi ollut vain tilapäinen ratkaisu.

Nyt Pudasjärven vanhustenhoidon ahdistavaan tilanteeseen on puututtu myös Facebookissa, jossa Simo Tolonen julkaisi iäkkään äitinsä huoneesta kuvan, joka ei sovellu herkille. Kuvassa näkyy osittain mustaksi hyytynyt suuri verilammikko vuoteen vieressä. Päivityksessä Tolonen ihmettelee, että hoitajien käynnistä ei ollut kirjausta edes edelliseltä päivältä.

– Äitini löytyi tästä lammikosta eräänä päivänä Pudasjärven vanhusten asunnosta, jossa pitäs käydä hoitajat useasti päivässä. Asiaa selvitettyään ilmeni ettei esim edelliseltä päivältä ollut mitään kirjauksia onko hoitajat etes käyny paikalla, vaikka mielestäni pitäisi kirjata joka käynti. Ketään en osoita sormella, mutta lämpöpeittein äitimme oli saatu lämpeneen. Mättääköhän joku muukin asia. 🤔

Tolosen mukaan tilanteesta oli aiheutunut äidille myös useita sairaalamatkoja omaan laskuun.

Lähteet: Iijokiseutu, Iltalehti, Facebook

Kuva: Wikimedia Commons

Patrik Laine iski maalin Blue Jacketsille, Joonas Korpisalo voiton takuumiehenä

0

Dallas Stars ja Columbus Blue Jackets kohtasivat NHL:ssä toistamiseen. Edellisen kohtaamisen 6–3-lukemin voittanut Stars taipui Columbuksen vieraana.

Columbus oli sekoittanut ensimmäisen Dallas-kohtaamisen jälkeen hyökkäysketjunsa uuteen uskoon. Peliesitykset paranivat sen verran, että voitto irtosi lopulta yhden maalin erolla.

Ensimmäinen erä kirjattiin Columbukselle 2–0, kun Oliver Björkstrand ja Winnipegistä Patrik Laineen kanssa siirtynyt Jack Roslovic heiluttivat verkkoa vuorollaan. Varsinkin Roslovicin osuma oli hieno taidonnäyte komeasta syöttöketjusta.

Toisessa erässä Roope Hintz toi Dallasin peliin mukaan, kun hän ohjasi maalin edestä ylivoimalla lukemat 2–1:een.

Reilut kuusi minuuttia myöhemmin syntyi Patrik Laineen avausmaali Blue Jacketsin paidassa. Hyökkäysalueella flipperinä pomppinut kiekko päätyi Laineen lapaan, ja tämä suupaisi rystypuolelta kiekon ohi Anton Khudobinin.

Ennen erän loppua nähtiin Laineen heikompaa puolta, kun vaihto venyi liian pitkäksi ja kuljetus päättyi kiekonmenetykseen hyökkäyssiniviivalla. Dallasin 3-2-ylivoimahyökkäyksessä Miro Heiskanen kiekotteli Aleksander Radulovin kanssa puolustuksen solmuun ja lopulta kiekko meni maaliin John Dickinsonin luistimesta.

Kolmannessa erässä molemmat joukkueet osuivat kertaalleen maalinteossa, joten loppulukemat kirjattiin maalein 4–3.

Blue Jacketsin maalilla torjunut Joonas Korpisalo pysäytti lukuisia lähitilanteita, ja suomalaisveskarin torjuntakavalkadia esiteltiinkin pariin otteeseen kamppailun aikana. Korpisalon torjuntoja tarvitaan tämän ottelun perusteella varmasti jatkossakin, sillä Columbuksen kenttäpelaajien merkkausvirheitä nähtiin varsin paljon.

Artikkelin yläosassa videokooste Columbuksen ja Dallasin ottelun kohokohdista.

Yön NHL-tulokset ja suomalaiset:

Columbus – Dallas 4-3 (Patrik Laine CBJ 1+0, Roope Hintz DAL 1+0, Miro Heiskanen DAL 0+1, Joonas Korpisalo CBJ 25/28 torjuntaa)
Florida – Nashville 5-6 ja. (Aleksander Barkov FLA 1+1, Markus Nutivaara FLA 0+1)
Montreal – Ottawa 2-3
NY Rangers – Washington 4-2 (Kaapo Kakko NYR 0+1)
Toronto – Vancouver 7-3
Chicago – Carolina 6-4 (Sebastian Aho CAR 1+1)
St. Louis – Arizona 3-4 (Antti Raanta ARI 40/43 torjuntaa)
Winnipeg – Calgary 4-1 (Juuso Välimäki CGY 0+1)

Kelan tutkimus vahvistaa: Sosiaaliturvan perhe- ja tulokäsitteet ovat liian sekavia

0

Kelan tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että etuuslainsäädännössä on käytössä monenlaisia perhe- ja tulokäsitteitä, mikä heikentää etuuksien ymmärrettävyyttä. Kelan mukaan lakien tarkoitukset ovat erilaisia, joten niissä voi olla tarpeen soveltaa perhe- ja tulokäsitteitä eri tavoin. 

Kelan tutkimus tuottaa pohjatietoa etuuslainsäädännön perhe- ja tulokäsitteistä, koska sosiaaliturvauudistuksen yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaaliturvaetuuksien käsitteistöä.

Perhe, ruokakunta vai yhteistalous?

Tutkimuksen mukaan sosiaalilainsäädäntö määrittelee perheen yleensä ydinperheen kaltaiseksi kokoonpanoksi, johon kuuluu avio- tai avoliitossa oleva pariskunta tai vanhemmat ja alaikäiset lapset.

– Tästä huolimatta esimerkiksi lasten hoivaan liittyviä etuuksia voidaan maksaa myös kahdessa eri kotitaloudessa asuville vanhemmille. Toisaalta taas yleistä asumistukea ei makseta kahdessa eri kodissa vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin, kertoo erikoistutkija Ella Sihvonen Kelasta.   

Yleisessä asumistuessa onkin käytössä ruokakunnan käsite, joka sulkee sisäänsä ydinperhettä laajemman läheissuhteiden verkoston: samaan ruokakuntaan kuuluvat aina ydinperheen lisäksi samassa kotitaloudessa asuvat sukulaiset etenevässä tai takenevassa polvessa, siis aikuiset lapset ja vanhemmat tai isovanhemmat ja lapsenlapset. Lisäksi esimerkiksi kimppakämpässä asuvat kaverukset tai sisarukset luetaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi, elleivät he ole tehneet erillisiä vuokrasopimuksia.

Toimeentulotuessa käytetty perheen määritelmä taas muistuttaa ydinperhettä. Perustoimeentulotuen perusosaan vaikuttavat kuitenkin myös muut samassa yhteistaloudessa asuvat henkilöt, vaikka he eivät olisi samaa perhettä.

– Tämä mutkistaa esimerkiksi kimppakämpässä asumista, Sihvonen sanoo.  

Perhe- ja tulokäsitteet kietoutuvat yhteen

Tutkimus osoittaa, että perhe- ja tulokäsitteet kietoutuvat monin tavoin yhteen. Tämä johtuu siitä, että tarveharkintaisissa etuuksissa joudutaan määrittelemään, keiden tulot vaikuttavat etuuden määrään. Näin on esimerkiksi yleisessä asumistuessa, toimeentulotuessa ja opintoetuuksissa. 

– Tärkeää on huomata, milloin nämä yhteen kietoutumiset ovat laissa määriteltyjä ja pohjautuvat elatusvelvollisuuteen. Sosiaalioikeudessa puhutaan elatusolettamasta eli ajatuksesta, että tietyt läheissuhteet muodostavat talouden, jossa tulot ja varat jaetaan tasaisesti. Aina velvollisuutta elatukseen ei kuitenkaan ole tai sitä on mahdotonta todentaa, Ella Sihvonen sanoo.

– Sosiaaliturvakomitean uudistustyössä onkin erinomainen tilaisuus korjata lainsäädännön olettamia esimerkiksi elatuksesta ja sosiaaliturvaetuuksissa huomioitavista läheisten tuloista.

Sosiaaliturvalainsäädännön tulokäsitteet eivät sisällä vastaavia olettamia kuin perhekäsite. Siksi niiden yhtenäistäminen voi olla suoraviivaisempaa. Tutkimuksen mukaan tulokäsitteisiin jää kuitenkin väistämättä moninaisuutta, koska osa etuuksista ja tuista on ansiosidonnaisia ja osa tarveharkintaisia. Ansiosidonnaisissa etuuksissa on lisäksi huomioitava työsuhteiden moninaisuus ja sitä kautta erilaiset tulokertymät, joiden kuvaukseen väistämättä tarvitaan erilaisia tulokäsitteitä.

Tutkimuksen toteutti Kela ja rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Siinä kartoitettiin sosiaaliturvaetuuksissa käytössä olevia perhe- ja tulokäsitteitä sekä etuuksien haku- ja maksuajankohtien eroavaisuuksia.

Lähde ja kuva: Kela

Naismyyjä kaatuili umpitunnelissa työpaikallaan – katso pöyristyttävä video!

0

Voi hyvät hyssykät sentään, kerta kaikkiaan! Oletko joskus törmännyt asiakaspalvelijaan, joka haiskahtaa vanhalta viinalta? Nooo, tämänkertaisessa episodissa ei ole viinan haju kerennyt kyllä vanheta.

LiveLeak-sivustolle on jaettu video venäläisestä naismyyjästä, joka on aivan umpitunnelissa. Hirveän humalassa, kännissä kuin käki, hulluna juovuksiksissa, ihan katollansa ja mitä näitä ilmaisuja nyt on.

Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen kioski. Hallootan toimituksella ei ollut nyt tähän hätään tulkkia käytettävissä, mutta kaikesta päätellen asiakas olisi halunnut maksaa ostoksensa. Hän saa juuri ja juuri puoliksi sammuneen myyjän nousemaan jakkaraltaan. Se oli kuitenkin virhe ja loppu onkin, jos ei nyt ihan historiaa, niin legendaarista ainakin.

Katso koko käsittämätön känniläiskassan törttöily alta.

Supersuosittu Aallonmurtaja-sarja palaa ruutuihin – uusi tuotantokausi alkaa helmikuussa

0

Suomalaisten rikossarjojen ystäville on luvassa varsinaista hemmottelua vielä tämän kuun puolella. Aallonmurtaja-sarja palaa ruutuihin uuden tuotantokauden jaksoin torstaina 25. helmikuuta. Rikossaaga on alkuun katsottavissa C More -suoratoistopalvelussa.

Uutuuskaudella rikollisten karu arki pyörii vankilassa, jossa suurin osa Aaltosen jengistä suorittaa tuomioitaan. Tuula Aaltonen lapsineen on puolestaan muuttanut korsolaiseen vuokrakolmioon ja talousahdinko ajaa hänet jälleen rikolliseen liiketoimintaan. 

Tuulaa esittävä Maria Ylipää sai roolistaan parhaan naispääosan Kultaisen Venlan vuonna 2018. Muissa pääosissa uudella tuotantokaudella nähdään Turkka Mastomäki, Aleksi Kaukamo, Sara Pehrsson, Tatu Sinisalo ja Isla Mustanoja.