Peliarvostelu: Insurgency: Sandstorm


Insurgency: Sandstorm julkaistiin PC:lle jo muutama vuosi sitten. Vuosia odotettu verkkoräiskintä löysi nyt tiensä myös konsoleille. Taktisuus ja realistisuus ovat isoja valtteja tässä verkkopelissä, mutta valitettavasti tekninen toteutus ei ole samalla tasolla.

Yksi asia yllättää positiivisesti heti kärkeen: pelin valikot on lokalisoitu suomeksi! Se madaltaa mukavasti oppimiskynnystä, mutta toisaalta asiassa on myös varjopuolensa – englantiin tottuneille tietyt taistelukentällä kuuluvat termit olivat alkuun kerrassaan outoja. Valikoiden osalta navigointi on huomattavan helppoa, ja pelintekijöille pitää jakaa kiitosta myös eri asetusten info-ikkunasta, joka tarkentaa eri vaihtoehtoja.

Tarkka-ampujat ovat harvinaisen rasittavia kuolettavuutensa vuoksi. Savun käyttö on paras ase poterossaan kykkiviä kämppijöitä vastaan.

Oman online-hahmon kustomointiin on annettu runsaasti työkaluja, tosin varsin tyypillisesti ne komeimmat vaihtoehdot aukeavat käyttöön vain kukkaron nyörejä raottamalla. Taisteluista saatujen pisteiden kautta saa kuitenkin auki jos jonkinlaista härpäkettä, aina vaatteista tatuointeihin ja esimerkiksi aurinkolaseihin. Omat hahmot voi myös tallentaa eri osapuolten, ns. turvajoukkojen ja kapinallisten leireissä. Puitteet ovat kunnossa.

Itse taistelukentällä kamppaillaan joko tekoälybotteja tai ihmispelaajia vastaan. Näiden ohella pelistä löytyy myös harjoitusmoodi, joka toimii parhaiten kontrollien ja pelin päämäärien tutustuttajana. Tempo vaikuttaa alkuun hitaalta, mutta kyse on hyvin pitkälti taktisesta pelistä kuin esimerkiksi Call of Duty -sarjalle ominaisesta reippaammasta menosta. Myös vahva realistisuus on läsnä, sillä raskailla luotiliiveilläkin varustettu taistelija kolkuttelee kalmankylmiä portteja jo 2–3 osuman jälkeen. Tarkka-ampujille työ on vieläkin helpompi, sillä pulttilukkoisella kiväärillä ammuttaessa luotiliiveistä ei ole apua osuman napsahtaessa kohdalle, jäseniä lukuun ottamatta.

Sodan merkkejä näkyy kaikkialla. Romuttuneita rakennuksia, tuhoutuneita tankkeja ja palavia autoja.

Piippu kuumaksi rintamalla

Karttoja Insurgency: Sandstorm sisältää 14 kappaletta, joten valinnan varaa on varsin paljon. Enimmillään yhdellä kartalla otellaan 20 hengen voimin, joka vaikuttaa sopivalta karttojen kokoon nähden. Pelimuotoja on kaikkiaan viisi, ja kivana yllätyksenä Halloween-viikolla kuvioihin astui myös zombie-teemainen rähinä, jossa tekoälyn ohjaamat aivokuolleet yrittävät estää ihmispelaajien menoa. Tämä antaa viitteitä siitä, että myös toiste saatetaan nähdä teemapohjaisia erikoistapahtumia valittavissa olevien pelimuotojen rinnalla.

Pelimuodoista ylivoimainen ykkönen on ehdottomasti Push, jossa hyökätään vihollisen asemiin, tarkoituksena vallata tietty piste kartalta ennen reservin tai ajan loppumista. Puolustajilla on käytössään huomattavasti enemmän joukkoja, mutta hyökkääjillä on puolesta riippuen käytössään muun muassa ilmatukikoptereita, savua, kaasu-iskuja tai vaikkapa räjähtäviä drooneja. Näitä voivat hallinnoida vain tietyt hahmoluokat, joiden kesken vaaditaan yhteistyötä tulituen kutsumiseksi. Joskus taistelukentältä voi myös löytyä konekiväärillä varustettu auto, mutta mikään ajoneuvo ei ole liian dominoiva, vaan kamppailut ratkotaan pääosin jalkaväen toimesta.

Hahmoluokkia on kiitettävän monta ja asevalikoimasta löytyy jos jonkinlaista sotamiehen morsianta valittavaksi lukuisten aseosien kera. Varusteista erityismaininnan saavat polttopullo ja savukranaatti, sillä ne ovat aidosti tehokkaita ominaisuuksiltaan. Eivätkä kovat kranaatit tai valokranaatit näille juuri häviä.

Oman joukkueen rynnäkkökopteri tai gatling-tuki ovat taistelukentän ainoat vempeleet, jotka vahvistavat vihollisten kaatumisen. Sellaisen pystyy tuhoamaan tarkalla singonlaukauksella ja ampumisella.

Rintamalla voidaan otella myös perinteisen tappomatsin, aluevaltauksen tai ns. etulinjan kahakkana, mutta parhaimmillaan väännöt ovat olleet hyvin ohjelmoitua tekoälyä vastaan tai muiden ihmisten seurassa edellä mainitussa Push-mittelössä. Realismia ei voi liiaksi kehua, sillä ruudulle ei tule minkäänlaisia ilmoituksia esimerkiksi vihollisten kaatumisesta. Jopa tulostaulu on peitetty elossa olon ajaksi. Vain jäljellä olevien aaltojen vähenemisestä voi päätellä, milloin viholliset lähtevät matkaan tukikohdastaan.

Lyhyesti voi todeta, että uhka on läsnä jos et näe ruumista tai vihollisen kaatumisen. Tästä ehdottomasti hatunnosto pelintekijöiden suuntaan, sillä vaikutelma on kuin aidosta sotatilanteesta. Vastapuolen äänet voi myös kuulla riittävän lähellä ollessaan, mikäli nämä käyttävät kuulokemikrofoneja. Ainoat tavat kertoa muille vihollisen läsnäolosta ovat mikrofonin välityksellä tai merkitsemällä kompassiin suunnan, jossa havainnon teki. Yksi ärsyttävä asia pitää mainita: erien jälkeen molemmat osapuolet voivat kuulla toisensa, jolloin suunsoittajia on toisinaan piisannut. Tulostaulun kautta pystyy onneksi helposti mykistämään koko tiimin.

Huh, viimeinkin joukkuetta piinannut vihollisen rynnäkkökopteri kaartaa pois alueelta. Avoimella juoksevat sotilaat ovat jatkuvasti vaarassa tämän pirulaisen pörrätessä taivaalla. Saapuessaan kopteri iskee rakettiaallon vihollisen alueelle.

Teknisten harmien kokoontumisajot

Monta asiaa on siis tehty oikein, mutta valitettavasti Insurgency: Sandstormin niskassa on vuoren kokoinen kasa harmia – siinä on reikiä kuin sveitsinjuustossa. Kaikkein pahimpana ilmiönä nopeallakaan netillä varustettu pelikone ei auta, vaan pelaajia tippuu säännöllisesti pois kesken ottelun ja moinen sapettaa joka kerta. Näiden ohella lisäharmia on saatu muun muassa tallennettujen aseluokkien katoamisesta tai niitä koskevien tallennusten korruptoitumisesta. Toisinaan myös aseiden vaihto kesken taistelun ei ole toiminut tai esimerkiksi mukana olevaa kranaattia ei pysty valitsemaan. Joskus myös äänet ovat kadonneet kesken kaiken tai sitten koko serveri kaatuu, pakottaen yleensä käynnistämään pelin uudestaan. Liikkumisen puolesta naurettavinta on pystyyn nouseminen ennen makuulle menoa, sillä kyykystä se ei onnistu. Negatiivisten ominaisuuksien runsaus on erittäin sääli, sillä kyseessä on kokonaisuutena oikein pätevä sotapeli.

Kokonaisuutena Insurgency: Sandstorm jättää positiivisen ensivaikutelman, mutta runsaiden teknisten murheiden vuoksi kannattaa odottaa tulevien korjauspäivitysten saapumista. Parhaimmillaan pelaaminen on ollut isolla suomiporukalla, sillä peliä hakevaan tiimiin on saatu joskus jopa maksimimäärä, eli kahdeksan jäsentä. Tuolloin tekeminen maistuu kymmenkertaisesti paremmalta, kun kaikki vetävät yhtä köyttä hyvässä hengessä ja kommunikointi on vahvaa. Tietynlaisena kynnyksenä voi pitää liikaa realismia, sillä toisinaan omien tulelta ei voi välttyä, tilanteiden tullessa joskus nopeasti silmille. Mutta se kuuluu asiaan. Päivitysten myötä tämä voi olla vahva neljän tähden suoritus, nyt peli ei ansaitse enempää. Positiivisena puolena Insurgency: Sandstorm on kohtuuhintainen, joten päivityksillä paranneltuna sitä voi suositella kaikille verkkosotapelien ystäville.

Tähdet: 3/5

Rating: 3 out of 5.

Testialusta: PlayStation 5
Saatavuus: PlayStation 5, PC/Windows/Linux, Xbox One, Xbox Series X/S, PlayStation 4, Mac OS
Genre: Räiskintä
Pelaajamäärä: 1–20 (online)
Ikäraja: 18
Kehittäjä: New World Interactive
Julkaisija: Focus Entertainment
Julkaisupäivä: 29.9.2021

SUOSITUIMMAT


Insurgency: Sandstorm julkaistiin PC:lle jo muutama vuosi sitten. Vuosia odotettu verkkoräiskintä löysi nyt tiensä myös konsoleille. Taktisuus ja realistisuus ovat isoja valtteja tässä verkkopelissä, mutta valitettavasti tekninen toteutus ei ole samalla tasolla. Yksi asia yllättää positiivisesti heti kärkeen: pelin valikot on lokalisoitu suomeksi! Se madaltaa...Peliarvostelu: Insurgency: Sandstorm