Iltalehti on tutkinut Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) noin viikko sitten julkaisemaa listaa talvilajien urheilijoista, joille on myönnetty verotonta apurahaa mahdollistamaan elin- ja valmentautumiskustannuksia. Apurahan saa, jos edellisen vuoden verotettavat vuosiansiot ovat olleet alle 80 000 euroa.
Apurahoja jaettiin 90 talviurheilijalle 20 000, 10 000 ja 6 000 euron summina. Suurimpien summien saajina olivat myös hiihtotähdet Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen, joiden omia nimiään kantavat yritykset ovat tienanneet kerrassaan huimia voittoja.
Ongelmana näissä apurahoissa on se, että tuloraja tarkastetaan verotettavasta tulosta, mikä mahdollistaa kikkailun.
Iltalehti selvitti, että Pärmäkosken yritys Krista Pärmäkoski Oy teki tilikaudella 1.5.2019–30.4.2020 188 250 euron liikevaihdolla voittoa 122 609 euroa. Tilikaudella 1.5.2020–30.4.2021 liikevaihtoa oli 113 837 euroa ja voitto oli verojen jälkeen 65 972 euroa, mutta yhtiön taseessa oli sijoituksina peräti 515 000 euroa. Ennen yrityksen perustamista Pärmäkosken ansiotulot olivat sekä vuonna 2017 että vuonna 2018 noin 200 000 euroa.
IL:n mukaan Kerttu Niskanen sai vuonna 2019 ansiotuloa 12 878 euroa ja pääomatuloa 13 235 euroa, mutta hänen yrityksensä Kerttu Niskanen oy teki tilikaudella 1.12.2019–30.11.2020 myyntituloja 222 541 euroa, josta voitoksi jäi 174 773 euroa. Viime tilikaudella Niskasen yritys teki voittoa yli 100 000 euroa ja yrityksen kassassa oli viime marraskuun lopussa huikeat 835 803 euroa.
OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola vahvisti Iltalehdelle, että apurahan myöntävä ministeriö on avuton estämään kikkailua, koska yritysten tuloja ei lasketa henkilökohtaisiin apurahoihin. Harkintaa käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Monacossa asuviin huippu-urheilijoihin, sillä heidän ulkomaiset ansiotulonsa ovat suoraan todennettavissa, vaikka heidän minimaaliset Suomen tulonsa oikeuttaisivatkin apurahaan. Suomessa asuville huippu-urheilijoille kikkailu on kuitenkin mahdollista oman yrityksen kautta.
– Olemme pitäytyneet siinä, että apurahaan vaikuttavat tulot, jotka pystymme verotettavaksi tuloiksi osoittamaan. Samanlainen haaste on ollut jo pitkään, mutta emme ole löytäneet yhdenvertaista ja pitävää ratkaisua, Niemi-Mikkola toteaa.
Niemi-Mikkolan mukaan monet urheilijat ovat itse jättäneet hakematta apurahaa kun ovat saaneet niin paljon tuloja, että tuloraja ylittyy, vaikka verotettavaa tuloa ei olisi niin paljon kertynyt. Pärmäkoski ja Niskanen eivät näin ole kuitenkaan tehneet.
Iltalehti laski, että Pärmäkoski on saanut vuodesta 2010 lähtien urheilija-apurahaa yhteensä 197 500 euroa ja Niskanen 237 500 euroa.
Iltalehden mukaan myös kolminkertainen olympiavoittaja Iivo Niskanen sai vuonna 2020 täyden 20 000 euron apurahan oman yhtiön perustamisen ansiosta. Viime vuonna hän ei sitä kuitenkaan saanut, koska ylitti tarkistusvuonna 2020 tulorajan 98 687 euron verotettavalla ansiotulollaan.
Lähde: Iltalehti