Arcadea ja simulaatiota laajalla skaalalla haarukoiva Project CARS 3 on allekirjoittaneen ensikosketus kyseiseen autopelisarjaan. Meno on ollut alusta asti erittäin maistuvaa, pelihetkien venyessä monesti useiden tuntien mittaiseksi.
Tyylikkäiden välianimaatioiden saattelemana pelaaja ohjataan luonnollisesti ensimmäisenä autokauppaan. Budjetti ei alkuun mahdollista kuin perustason kaaran hankinnan, mutta pian ollaankin jo ensimmäisten haasteiden parissa ansaitsemassa lisää valuuttaa.
Kilpailujen haastekirjo on ilahduttavan laaja, sillä perinteisen kilpa-ajon ohella jokaiseen kisaan annetaan kolme haastetta suoritettavaksi. Tämä monipuolistaa kokemusta huomattavasti ja piristää menoa etenkin silloin, kun ruudulle ilmestyy välähdyksiä onnistuneista suorituksista. Muun muassa puhtaasti ajetut sektorit, ohitukset, täydellisesti kaahatut mutkat ja huipputason startit kirjataan onnistuessaan plussapuolelle, ja onnistumisen tunteita saa jatkuvalla syötöllä. Meno tuntuu välillä jopa hiukan roolipelimäiseltä kokemusmittarien ja pankkitilin karttuessa kisan jälkeen.
Vaikeustasot vaihtelevat Project CARS 3:ssa aloittelevasta kuskista täyteen simulaatioon. Variaatioita on useita, sillä pelaaja voi kustomoida omia ajohelpotuksia mielensä mukaan tai operoida valmiiksi luodun tason asetuksilla. Näiden lisäksi tekoälyä pystyy säätämään kahdella eri tavalla: sekä AI:n ajotaitojen että aggressiivisuuden osalta. Erilaisten variaatioiden kautta oman tason löysi suht vaivattomasti vaikuttaen suoraan kilpailujen mielekkyyteen. Liian helpot voitot tai jatkuva jalkoihin jääminen jättivät fiiliksen kylmäksi. Samalla kuitenkin totean, että mitä vähemmän ajoapuja ja haastetta, sitä paremmalta pärjääminen tuntui. Lisäksi liian helpoilla tasoilla meno tuntui lähes sunnuntaiajelulta, kun vauhdin tunne jäi vajavaiseksi. Itsensä haastaminen vaikeammilla säädöillä toimi kultaisena keskitienä, joka venytti pelisessioita illasta toiseen.
Tekoälykuskeja vastaan käytyjen kisojen ohella tarjolla on lukuisia haastekilpailuja. Näihin kuuluu muun muassa ’kuuma kierros’, jossa yritetään ajaa mahdollisimman puhdas ja kovavauhtinen kierros lentävästä startista. Arcademaisesta viihteestä huolehtii puolestaan ’pistekisa’, jossa poimitaan radalta pistekylttejä aikarajan puitteissa. Aikatavoitteiden ja pisterajapyykkien jahtaaminen tuo kaivattua vaihtelua ajamiseen, ja tämä on myös pakollista, sillä ilman tarvittavan suoritemäärän kertymistä mestaruuskisaan osallistuminen ei onnistu. Pelattavuuden kannalta täydellisyyttä ei onneksi vaadita, sillä tavallisesti noin 70-80 % tavoitteista täytyy läpäistä.
Pelattavaa Project CARS 3:ssa tuntuisi olevan roppakaupalla. Jo pelkästään uramoodi tarjoaa tusinoittain erilaisia kisoja ja haasteita. Uraputken ohella online-puolelta löytyy tavanomaisten kisojen ohella päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia koitoksia, joissa mitellään ihmiskuljettajien välisessä paremmuudessa. Verkkoajelut ovat myös erinomainen tapa kartuttaa rahakassaa uramoodia varten, kun esimerkiksi uuden auton hankkiminen alkaa kuumottamaan tai vanhasta haluaa viritellä astetta kovemman menopelin. Ajoneuvoluokkien kanssa saa tosin olla tarkkana, sillä parannukset saattavat kuin huomaamatta nostaa oman auton arvoa seuraavan luokan tasolle, jolloin edellisen luokan kisoihin ei ole enää asiaa. Pahimmillaan joutuu tuhlaamaan rahaa viritysosien riisumiseen, mikäli sopivaan autoon ei ole rahaa. Tähän olisin kaivannut hieman selkeyttä, vaikka peli kertookin ennen kilpailua mikäli käytössä oleva auto ei kelpaa.
Teknisesti Project CARS 3 onnistuu kohtalaisen hyvin. Kun vauhdista on kysymys, niin päähuomio kiinnittyy eniten ruudunpäivitykseen. Suorituskyky joutuu koetukselle etenkin kaupunkimaisissa ympäristöissä kun kilpakumppaneita on paljon, mutta itse koin sen täysin riittävänä. Vauhdin tuntu ei kärsi liikoja, vaikka käyttäisi oman auton takana olevaa ”jahtikameraa”, jolloin ympäristöä näkyy eniten. Onnistuneisiin puoliin luetaan myös tyylikäs ulkoasu sekä pirteä äänimaailma, johon kuuluu moottorien murinan lisäksi myös suorituksia tunteella kommentoiva tiimiradion selostaja.
Kokonaisuutena tykkäsin Project CARS 3:sta oikein paljon, vaikka ajopelit eivät lukeudukaan itseäni eniten kiinnostaviin peligenreihin. Kuskin paikalta ei malta millään nousta pois, kun vauhdin tuntuun pääsee kunnolla mukaan. Täyttä ajosimulaatiota havitteleville meno ei välttämättä maistu, mutta arcademaisemman pelin vetovoima on ennen kaikkea pelattavuudessa, kun kaikista pienistä kolhuista ei rankaista liikaa.
Tähdet: 3,5/5
Testialusta: PlayStation 4
Saatavuus: PlayStation 4, Xbox One, PC/Windows
Genre: Ajopeli
Pelaajamäärä: Yksinpeli, moninpeli verkossa
Ikäraja: 3+
Kehittäjä: Slightly Mad Studios
Julkaisija: Bandai Namco Entertainment Europe